29. maaliskuuta 2015

Onko Arja Korisevalla hittiä?


Tämän kevään Tähdet tähdet -tuotantokausi on tuonut Arja Korisevan takaisin valtakunnalliseen julkisuuteen. Sen myötä rupesin pohtimaan Korisevaan niin usein liitettyä väitettä, jonka mukaan hänen uraltaan puuttuu hittikappale. Pohdin tässä kirjoituksessa, että eikö Arja Korisevalla todellakaan ole ensimmäistäkään hittiä. Ja vaikka ei olisikaan, niin miksi hänen kohdallaan sitä tunnutaan pitävän ongelmana.

Arja Korisevan kohdalla hitittömyyttä on pidetty toistuvana ongelmana. Esimerkiksi keväällä 2001 Ilta-Sanomat teki viihdesivuilleen reportaasin Korisevasta, joka oli valmistamassa seuraavaa levyään Kuuntelitko sydäntäs. Lehtiartikkelissa pohdittiin, joko nyt vihdoinkin löytyisi Korisevalle Se Hittikappale. Levyn valmistumisprosessia kuvailtiin poikkeuksellisen huolelliseksi. Materiaaliksi valikoitui niin pomminvarmaa tavaraa, että nyt jos koskaan Koriseva saa vihdoinkin "kauan kaivatun" hittikappaleen. Mutta oliko tilanne tosiaan sellainen kuin kyseisessä iltapäivälehden artikkelissa esitettiin? Eikö 12 vuotta alalla toimineella Arja Korisevalla tosiaan ollut ennen vuotta 2001 yhtään levytystä, jonka olisi voinut luokitella hitiksi.

Arja Koriseva nousi suomalaisten keskuudessa suureen suosioon kesällä 1989 voitettuaan Seinäjoen Tangomarkkinoilla Tangokuningattaren tittelin. Vuonna 1990 ilmestynyt esikoisalbumi myi upeasti yli 100 000 äänitettä. Myös toinen albumi Me kaksi vain vuodelta 1991 menestyi erinomaisesti myyden yli 80 000 äänitettä. Kolme seuraavaakin pitkäsoittoa (Kun ilta saapuu kaupunkiin 1992, Naisen tie 1994 ja Rakastunut nainen 1995) ylittivät vaivattomasti kultalevyrajan mutta tämän jälkeen levyjen menestys jäi listoilla vaatimattomammaksi. Arja Korisevan kohdalla julkisuus ei suinkaan rajoittunut ainoastaan vain hänen laulajanuraansa (eli levytyksiin ja keikkoihin), vaan hän oli 90-luvulla eräänlainen viihteen monitoimiammattilainen, joka nähtiin muun muassa prime timessa esitettyjen viihdeohjelmien juontajana (esimerkiksi Näytön paikka), ja monet 90-luvun lapset muistavat hänet Disneyn Pocahontas-piirretyn dubbausroolista. Korisevan poikkeuksellisen suuren suosion kiteyttää seuraava lainaus Lasse Norrekselta, minkä hän kirjoitti vuonna 1995 ilmestyneen Korisevan kokoelmalevyn esittelytekstiin:
"Jokainen suomalainen tietää kuka on Arja Koriseva. Ja jokaisella suomalaisella on varma mielikuva Arja Korisevasta, - aina yhtä elämänmyönteisestä ja hyväntuulisesta, hienosti menestyneestä iskelmälaulajattaresta ja suositusta tv-tähdestä."
Liioittelun makua? Ei välttämättä. Uskon, että 90-luvun alkupuoliskolla todella monet suomalaiset todella tiesivät kuka Arja Koriseva on, vaikka eivät olisi kuulleet yhtäkään hänen levytystään.

Ennen kuin lähdetään tutkimaan Korisevan "hitittömyyttä", pitäisi tietenkin määritellä, mikä on hitti. Yksiselitteistä selitystä käsitteelle "hitti" ei ole. Esitän tästä muutaman esimerkin:

Kumpi on mielestäsi suurempi hitti Juice Leskiseltä: Se oli jautaa vai Syksyn sävel? Molemmat on levytetty vuonna 1975. Veikkaisin, että tänä päivänä 99 % suomalaisista vastaisi ilman muuta Syksyn sävelen. Sehän on yksi suomalaisen kevyen musiikin suurimmista klassikoista. Mutta, jos katsommekin ainoastaan levymyyntitilastoja, niin oikea vastaus onkin Se oli jautaa. Se oli jautaa nousi kesäkuussa 1975 Juice Leskisen suursuosion vanavedessä Mitä Suomi Soittaa -listan ykköseksi. Sen sijaan syksymmällä ilmestynyt Syksyn sävel oli ensimmäinen Juicen single, joka floppasi täysin, eikä noussut singlelistalla kuin sijalle 18. Laulu on toki myöhemmin vuosien saatossa noussut suureksi klassikoksi, mutta ilmestyttyään se floppasi kaupallisesti.

Jos levymyyntilistoja tutkii tarkemmin, niin myös muun muassa Junnu Vainiolla ei olisi juurikaan hittejä. Vaikka "koko Suomi" osaa hyräillä sellaisia lauluja kuten Albatrossi, Yleisessä saunassa tai Sellaista elämä on, joita nykyään luonnehditaan helposti ikivihreiksi ja klassikoiksi, eivät ne nousseet aikoinaan listoille. Edes Paula Koivuniemen Aikuinen nainen ei aikoinaan ollut listahitti, vaikka nykyään laulun asemaa legendaarisena klassikkona tuskin tarvitsee tässä erikseen eritellä. Tai Rauli "Badding" Somerjoen Paratiisi...

Onko Arja Korisevalla listahittejä? Tähän vastauksen tarjoaa Timo Pennasen ansiokas listakirja Sisältää hitin. (Teos on ilmestynyt vuonna 2006, joten tiedot perustuvat toki yhdeksän vuotta vanhoihin tilastoihin.) Teoksen mukaan Koriseva on ollut vuonna 2006 listamenestyksensä perusteella kaikkien aikojen menestyneimpien kotimaisten esittäjien listalla sijalla 49. Listamenestykseen on toki vaikuttanut Korisevan myydyimmät albumit, jotka olivat listoilla melkoisia menestystarinoita. Esimerkiksi esikoisalbumi oli albumilistalla puolisen vuotta, parhaimmillaan sijalla 2. Toinen albumi Me kaksi vain oli yli 20 viikkoa listoilla, kaksi viikkoa listaykkösenä. Albumilistalla menestyminen on kuitenkin sivuseikka, kun olemme kiinnostuneita hittikappaleista. Niinpä tutkikaamme albumilistan sijaan yksittäisten kappaleiden listausta. Pennasen teos osoittaa, ettei yksikään Korisevan levytys ole noussut Suomen viralliselle singlelistalle, mutta hänen laulunsa ovat nousseet radiolistoille ja 50 hittiä -listalle.

Pennanen on teoksessaan käyttänyt – 50 hittiä -listan tapaan – laulujen yhteydessä "nappeja" kertomaan hitin suuruuden. Mitä enemmän laulu on kerännyt pisteitä listallaoloaikanaan, sitä enemmän sillä on "nappeja". Korisevalla on kolme levytystä, jotka ovat saavuttaneet kaksi "nappia": Kun ilta saapuu kaupunkiin (1992), Kattojen primadonna (1995) ja Mieli maailmoja juoksee (1997). Nämä kolme levytystä ovat siis Korisevan kolme suurinta listahittiä sen perusteella, miten ne ovat menestyneet radion soittolistoilla ja 50 hittiä -listalla. Yhden "napin" levytyksiä ovat Kuningaskobra (1990), Me kaksi vain (1991), Kai virheen tein (1994), Et saa mua unohtaa (1994), Naisen tie (1994) ja Rakastunut nainen (1995). Nämä laulut ovat kaikki menestyneet mukavasti radiosoittoa mittaavilla listoilla, joten voitaneen todeta, että Korisevalla on kuitenkin ollut ihan selvästi radiohittejä, vaikka varsinaisia merkintöjä singlelistalle ei olekaan kertynyt. Edellä mainittujen lisäksi Korisevalla on ollut kymmenisen muutakin laulua, jotka ovat nousseet näille kahdelle listalle (radio tai 50 hittiä), mutta eivät ole menestyneet niin hyvin, että olisivat saaneet Pennasen listauksissa "nappeja".

Mutta sitten palataan jälleen kysymyksen: onko hitti vain sellainen laulu, jolla on listasijoituksia. Luettelosta puuttuu esimerkiksi sellainen levytys kuin Enkelin silmin (1991). Tony Latvan ja Petri Tuunaisen Iskelmän tähtitaivas -teoksessa (2004) Enkelin silmin -laulua luonnehditaan seuraavasti:
"Vaikka Arjan uran ongelmana on useissa yhteyksissä pidetty varsinaisen hittikappaleen puuttumista, niin tässä tapauksessa voitaneen puhua ainakin jonkinlaisesta kestosuosikista. Enkelin silmin on ollut myös yksi karaokebaarien suosituimmista esityskappaleista."
Näkemykseen voin yhtyä. Vaikka omakohtaiset kokemukset eivät olekaan relevanttia todistusaineistoa, niin myös itsekin muistan elävästi lapsuudestani sen, että tiesin Arja Korisevalta kappaleen Enkelin silmin, vaikka en silloin ala-asteikäisenä millään tavalla seurannut musiikkimarkkinoita.

Entäs Hienohelma? Me kaksi vain -albumin (1991) aloitusraita. Ei listamenestys, mutta hyvin monet suomalaiset muistavat kappaleen, koska vuonna 1995 Tenavatähden voittanut Annika Siltaniemi esitti kyseisen kappaleen kilpailussa, jota suomalaiset seurasivat todella aktiivisesti 1990-luvulla. Ja mitenkäs Tuulen värit? Oscarilla palkittu elokuvasävelmä loistavasti menestyneestä Pocahontas-elokuvasta. Monien suomalaisten mieliin lienee jäänyt suomenkielinen versio siinä missä originaalikin.

Tilastot ja edellä esittämäni mutu osoittavat, ettei Korisevan kohdalla voida täysin aukottomasti todeta, ettei hänellä ole ollut yhtäkään hittiä. Häneltä toki puuttuu sellainen koko kansan tuntema jättihitti. Hänen aikalaisillaan, kuten esimerkiksi Joel Hallikaisella on ollut Kuurankukkansa (1992, kuusi "nappia" Pennasen tilastoissa) ja Kaija Koolla Kuka keksi rakkauden (1993, peräti kahdeksan "nappia"). Mutta Korisevalla on todistettavasti ollut levytyksiä, jotka ovat menestyneet erittäin mukavasti muun muassa radiolistoilla. Voisiko osasyy Korisevan "hitittömyyden" kokemukseen johtua siitä, että Koriseva on luonut uraa aikana, jolloin Suomessa ei ollut enää "yhtenäiskulttuuria" musiikkimarkkinoilla. Jos 1970-luvulla Katri Helena tai Marion levyttivät jonkin hitin, se tavoitti monet kansankerrokset, koska kevyen musiikin tarjonta radiotaajuuksilla oli niukkaa. Paikallisradioita ei ollut, koska Ylellä oli radiomonopoli. Ei ollut eri kohdeyleisöille suunnattuja radiokanavia eikä eri musiikkityyleihin erikoistuneita joukkoviestimiä. Sen sijaan 90-luvulla iskelmästä kiinnostumattomat ihmiset tuskin kuuntelivat radioasemia, jotka soittivat Naisen tietä tai Kattojen primadonnaa. Näin ollen Korisevan radiohitit tavoittivat ainoastaan yleisön, joka suhtautui myötämielisesti iskelmään. Sen sijaan Kuurankukka tai Kuka keksi rakkauden olivat niin merkittäviä ilmiöitä, ettei niiden kuulemiselta voinut välttyä, vaikka ei olisi muuten digannutkaan Joel Hallikaista tai Kaija Koota.

Jos lähdetään olettamuksesta, että Arja Koriseva oli levyttävänä artistina "vain" iskelmäkansan suosikki, niin onko hänen "hitittömyytensä" iskelmälaulajien joukossa poikkeuksellista? Tutkitaanpa Pennasen kirjasta, miten muutamat muut 90-luvulla uransa aloittaneet tanssikansan iskelmäsuosikit ovat menestyneet listoilla. Otan esimerkiksi Tarja Lunnaksen ja Eija Kantolan. Kantolan menestys Pennasen tilastoissa on huomattavasti Korisevan menestystä vaatimattomampaa. Kantolalla on vain kaksi "napin" saanutta levytystä: Serkkupoika (1995) ja Kylmä, kuuma ja kaunis (2000). Nappeja on kummallakin vain yksi. Tarja Lunnaksella on myös kaksi "napillista" levytystä: Oon rakastunut (2001), yksi "nappi", sekä Seine (1997), jolla on kaksi "nappia". Kantolalla ja Lunnaksella on siis kummallakin vain kaksi napillista kappaletta siinä missä Korisevalla niitä on yhdeksän. Myös Kantolan ja Lunnaksen albumimenestykset ovat huomattavasti vaatimattomampaa kuin Korisevalla. Albumit ovat nousseet vain muutamiksi viikoiksi listoille, parhaimmillaan sijoille 20–30. Osaisiko yksikään iskelmämusiikista tietämätön nimetä yhtäkään Kantolan tai Lunnaksen levytystä? Tuskinpa. Siitä huolimatta en ole koskaan kuullut valitusta siitä, että Eija Kantolan tai Tarja Lunnaksen uralta puuttuisi hittikappale. Korisevan kohdalla hitittömyyttä pidetään kuitenkin ongelmana, vaikka Pennasen teos osoittaa, että hänellä on ollut selvästi enemmän radiohittejä kuin näillä kahdella muulla iskelmätähdellä.

Väitän Korisevan kohdalla puheen hittikappaleen puutteesta perustuvan vain ja ainoastaan siihen, että on harvinaista, että iskelmälaulaja nousee niin suureen valtakunnalliseen suosioon ilman koko kansan tuntemaa superhittiä. Jos Joel Hallikainen esiintyi 90-luvun alkupuoliskolla julkisuudessa, kaikki osasivat yhdistää hänet Kuurankukkaan. Jos Kaija Koo esiintyi 90-luvun alkupuoliskolla julkisuudessa, kaikki osasivat yhdistää hänet Kuka keksi rakkauden -kappaleeseen (yhtään muita menestyksiä vähättelemättä). Korisevalla ei ollut yhtään näin suurta koko kansan tuntemaa menestyshittiä mutta siitä huolimatta hän oli valtakunnallisesti erittäin suosittu ja tunnettu viihdetaiteilija.


Niin, kuinka kävi keväällä 2001 ilmestyneelle Kuuntelitko sydäntäs -levylle, jonka piti sisältää pomminvarma hittikappale. Levy oli vaivaiset kolme viikkoa Suomen virallisella listalla, parhaimmillaan sijalla 26. Pennasen listan mukaan se oli Korisevan albumeista ensimmäinen, jolta ei noussut yksikään kappale radio- tai 50 hittiä -listalle. Aikaisemmilta levyiltä oli löytynyt ainakin yksi kappale, joka oli noussut edes jommallekummalle listalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti