27. huhtikuuta 2018

Dannyn keskipitkä oppimäärä

Vain elämää alkaa taas tänään. Ohjelman kahdeksas tuotantokausi saakin komean lähtölaukauksen, kun ensimmäisessä jaksossa vietetään suomiviihteen legendan Dannyn päivää. Kuten Finnhitsaaja-blogin konventioihin kuuluu, aina kun tässä mainiossa televisio-ohjelmassa on vuorossa finnhits-mielessä kiinnostavan artistin jakso, julkaistaan hänen tuotantoonsa keskittyvä kirjoitus tietoiskuineen ja Spotify-soittolistoineen. Dannyn jakson kunnniaksi kokosin 16 anekdoottikokonaisuutta musiikkineuvos Lipsasen pitkän ja ansiokkaan uran varrelta. Illan jaksoon voi valmistautua myös kuuntelemalla Ison-D:n tuotannon helmiä kokoamiltani Spotify-soittolistoilta. Ensimmäinen soittolista on koko uran kattava hittikimara, toiseen on taas koottu harvinaisia poimintoja Dannyn laajasta levytysrepertuaarista.

Ykkönen – Ilkan päivänä kaikki alkoi


Ilkka Lipsasen (s. 24. syyskuuta 1942) musiikillinen ura alkoi ammattimaisesti 1960-luvun alkupuoliskolla, kun hän liittyi Islanders-yhtyeen solistiksi. Islanders oli lauttasaarelaisten kaverusten vuonna 1962 perustama bändi, joka esitti aikansa kuuminta nuorisomusiikkia eli rautalankaa. The Beatlesin suosio kuitenkin syrjäytti rautalangan ja rautalankaa soittaville yhtyeille tuli kiire löytää itselleen solisti. Palaset loksahtivat kohdalleen, kun aikaisemmin The Electric Five -bändissä laulanut Ilkka Lipsanen päätyi Islandersin laulajaksi. Kiinnityksen myötä Lipsanen kehitti itselleen taiteilijanimen Danny.

Sitkeän yrittämisen jälkeen Islanders sai levy-yhtiö Scandialta mahdollisuuden koelevytykseen. Bändin jäsenet kaavailivat ensilevytyksekseen kappaletta Hey Boba Lou, joka oli ollut heidän suosituin keikkabravuurinsa. Lopulta tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että levytettäväksi pitäisi keksiä jokin persoonallisempi laulu, jonka avulla Islanders erottuisi kaikista muista samanlaisista rock-bändeistä. Danny kuuli sattumalta Joan Baezin vuonna 1960 levyttämän East Virginian, joka pohjautui vanhaan amerikkalaiseen kansanlauluun. Lipsanen viehättyi lauluun ja laati siihen sovituksen. Maanantaina 9. maaliskuuta 1964 Islanders äänitti Kulttuuritalon studiossa ensimmäisen singlensä East Virginia / Hey Boba Lou.

Tasan viikkoa myöhemmin, eli maanantaina 16. maaliskuuta – Ilkan nimipäivänä – single ilmestyi levykauppoihin. East Virginia osoittautui täysosumaksi. Koskettava mollimelodia, Dannyn pehmeä tulkinta ja Islandersin ajanmukainen kitarasoundi tekivät vaikutuksen kuuntelijoihin. Levytys voitti ilmestymispäivänään Levyraadin ja saavutti myöhemmin radion Kahdeksan kärjessä -ohjelman ykkössijan. Danny & Islanders nousi suomalaisen pop-taivaan huipulle.

Se olla voi toisinkin päin – suomen kielellä pop-idoliksi


Danny & Islanders julkaisi vuonna 1964 kaksi muutakin englanninkielistä singleä Short on love / The Wanderer ja She's not there / Jambalaya. Lupaavasta alusta huolimatta bändin tulevaisuuden näkymiin ilmaantui synkkiä pilviä. Lokakuussa 1964 isänmaa kutsui alokas Lipsasta suorittamaan asepalveluksensa Dragsvikiin. Dannyn lähdettyä armeijan harmaisiin Islandersin komppikitaristi Pepe Willberg patistettiin mikrofonin eteen.

Scandia oli kiinnostunut jatkamaan yhteistyötä Dannyn kanssa, mutta yhdellä edellytyksellä: levytysten esityskielen tulisi vaihtua suomeksi. Danny ei ollut aluksi ajatuksesta innostunut, sillä nuoriso vannoi englanninkielisen musiikin nimiin, siinä missä suomen kieli assosioitiin vanhempien sukupolvien musiikkimieltymyksiin. Danny kuunteli kauhistuneena levy-yhtiönsä kehotusta ryhtyä esittämään vanhaa tanssimusiikkia, mikä takaisi pitkän uran laulajana. Danny esitti toivomuksen, että levytysten sovituksista voitaisiin laatia sen verran moderneja, jotta ne iskisivät myös nuorison makuhermoon. Tähän "kompromissiratkaisuun" kenelläkään ei ollut vastaansanomista.

Dannyn ensimmäinen LP-levy ilmestyi
kesällä 1966.
Danny kävi armeija-aikoinaan levyttämässä ensimmäiset suomenkieliset laulunsa. Ensimmäinen single Jos tulla saisin / Kaikki entinen ei vielä osoittautunut menestykseksi, mutta toinen yritys osuikin sitten kultasuoneen: maaliskuussa 1965 Danny sai levytettäväkseen Petula Clarkin megahitin Downtown, johon Kari Tuomisaari oli kynäillyt suomenkielisen sanoituksen Kauan. Syksyllä listoille nousi seuraava hitti Piilopaikka ja vuoden 1966 puolella ikuistettiin muun muassa sellaiset pop-klassikot kuin Kesäkatu ja Salattu suru, jonka säestyksestä vastasi The Renegades. Onnistuneet levytysvalinnat tekivät Dannysta yhden Suomen menestyneimmistä pop-laulajista. Danny ja Johnny kilpailivat tasaväkisesti nuorison keskuudessa Suomen ykköspopparin tittelistä. Dannyn ihailijakerhoon liittyi tuhansia jäseniä. Dannyn 1960-luvun levytystuotanto koostuu miltei sataprosenttisesti käännöskappaleista. Suomenkielisiä sanoituksia aikansa menestyshitteihin kirjoittivat eturivin iskelmäsanoittajat: Kari Tuomisaaren lisäksi Saukki, Juha Vainio ja Pertti Reponen. Dannyn 60-luvun levytysten sovituksista vastasi pääsääntöisesti Scandian voimakaksikko Jaakko Salo ja Esko Linnavalli.

Valoa ja energiaa – näkemyksellinen taiteilija, joka toi show'n Suomeen


Mahtipontisesti toteutetut Danny-show't kiersivät Suomen lavoja vuosien 1966
ja 1980 välillä. Kunnianhimoiset showkokonaisuudet mullistivat käsityksen
estradiviihteestä Suomessa. Danny-show oli vuosikausia nuorison ehdoton
ykköstapahtuma, joka rikkoi vuodesta toiseen yleisöennätyksiä.
Danny on perinyt musikaalisuuden ja esiintymisen lahjan verenperintönä. Hänen äidinäitinsä isä Hans Sigmund Aufrichtig oli Kansallisoopperan kapellimestari. Hänen tyttärensä, eli Dannyn isoäiti Magda Aufrichtig oli musiikkipedagogi ja oopperalaulaja. Dannyn äidinisänäiti Hilda Niska (o.s. Schülter) oli muusikko ja hänen viidestä lapsestaan kolmesta tuli laulajia ja yhdestä tanssitaiteilija. Danny jatkoi sukunsa perintöä omalla tavallaan, kun hän oivalsi, että myös pop-musiikkia voisi esittää teatterinomaisin keinoin. Kesäksi 1966 Danny käsikirjoitti ensimmäisen show-kokonaisuuden Timantinkova Danny-show, joka kiersi kesäkuukausina Suomen tanssilavoja. Siitä alkoi Danny-show'n 15 vuotta kestänyt katkeamaton putki. Joka kesäksi Danny ja hänen taustatiiminsä ideoivat monipuolisia show-kokonaisuuksia, joissa Dannyn ja vakituisen yhtyeen mukana esiintyi muita aikansa tähtiä ja usein myös tanssijoita tai go go -tyttöjä sekä show'n juontaja. Kiihkeimpinä suosion vuosina saattoi kiertää kaksikin erilaista Danny-showkiertuetta. Danny-show'ssa erityisen merkittävä rooli oli leading ladyilla, joina vuosien saatossa nähtiin muun muassa Anki Lindqvist, Katri Helena, Irina Milan, Päivi Paunu, Muska Babitzin, Ami Aspelund, Vicky Rosti ja Armi Aavikko.

Danny-show't mullistivat Suomessa käsityksen estradiviihteestä. Kiertueilla oli satsattu ennennäkemättömällä tavalla rekvisiittaan ja muihin visuaalisiin elementteihin. Kiertuebussien varusteisiin kuului oma generaattori, jonka avulla tanssilavoille saatiin luotua mullistavia valo- ja savuefektejä. Tanssilavojen ikkunat oli peitettävä, jotta luonnonvalo ei häiritsisi show'n valaistusta, ja useimmiten show'ta varten jouduttiin roudaamaan oma lisälavansa. Danny-show'sta muodostui nopeasti ehdoton ykköstapahtuma Suomen viihdelavoille. Suomalainen mediakenttä tarjosi sangen vähän nuorisolle suunnattua populaarikulttuuria, joten Danny-show't mahdollistivat pääsyn kokea livenä länsimaista pop- ja rock-kulttuuria. Keikkapaikat täyttyivät ääriään myöten ja Danny-show't rikkoivat vuosi vuoden jälkeen yleisöennätyksiä.

Vuonna 1972 Danny-show'n veto-
nauloina olivat kaksi tiikeripythonia
Urkki ja Elvis, joten sekä show että
samana vuonna julkaistu albumi
kantoivat nimeä Käärme.
Vuosien varrella Danny-show'ssa satsattiin monenlaisiin erikoisefekteihin: lavoilla nähtiin moottoripyöriä, draamallisia kohtauksia – kuten esimerkiksi koreografioitu nyrkkeilyottelu – ja käärmeitä. Vuonna 1978 Danny käytti show'ssaan efektinä kolmantena maailmassa laseria. Yhteiskunnallisen ilmapiirin politisoituessa vuosikymmenten vaihteessa show't sisälsivät usein kantaa ottavan osuuden, jossa teatraalisin keinoin esimerkiksi vastustettiin huumeita, saasteita, väkivaltaa tai Vietnamin sotaa. Danny ja hänen taustatiimiinsä kuuluneet Jyrki Hämäläinen ja Kari Åkerberg kiertelivät Euroopassa seuraamassa kansainvälisten tähtien esiintymisiä ja ottivat vaikutteita lavaspektaakkelien ideointiin.

Täytyy jotain yrittää – viihdetaiteilija ja toimitusjohtaja


Dannyn aloittaessa uransa viihdelaulajien ala oli todellinen villi länsi vailla sääntöjä ja vakiintuneita käytäntöjä. Iskelmälaulajien oikeudet olivat retuperällä. Artistit kulkivat julkisilla linja-autoilla tanssilavoilta toiselle tietämättä millainen säestäjäkokoonpano heitä seuraavalla keikalla odottaa. Soittotaidottomat muusikkopoppoot eivät olleet suinkaan mikään harvinaisuus. Tanssilavojen omistajat saattoivat jättää palkkioita maksamatta, mikäli laulaja ei muistanut tai halunnut tuoda tuliaispulloa mukanaan. Managerit olivat keplottelijoita, jotka vetivät välistä suuria summia ja jättivät artistille vain roposia rankasta työrupeamasta. Dannyn kollega Tapani Kansa on hieman piruillen todennut, että kaikki olosuhteet olivat tasolla, johon SAK:lainen työntekijäjoukko ei olisi enää 1960-luvulla suostunut missään liitossa. Ilkka Lipsanen ei ollut vallitsevaan tilanteeseen tyytyväinen. Hän perusti syksyllä 1966 ohjelmatoimisto D-Tuotannon, joka ryhtyi järjestämään viihdelaulajien alaa ammattimaisemmalla otteella. D-Tuotannossa huolehdittiin, että esiintyjät saivat liikealan koulutusta ja ymmärsivät maksaa oikeaoppisesti veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa. D-Tuotanto kohosi nopeasti Suomen suurimmaksi ohjelmatoimistoksi, joka työllisti parhaimmillaan yli 300 henkilöä. 1960- ja 70-lukujen vaihteessa miltei kaikki Suomen ykköspopparit olivat D-Tuotannon artisteja. Edellä mainittujen leading ladyjen lisäksi artistikatraaseen kuuluivat esimerkiksi Eero Raittinen, Kisu, Robin ja Kirka, joka herätti vielä Dannyakin suurempaa hysteriaa teinityttöjen keskuudessa. Tuleville eturivin artisteille – kuten Kari Tapiolle – kiinnitys D-Tuotantoon toimi ponnahduslautana uralle. Nuorten artistien lisäksi D-Tuotannon listoille liittyivät legendaariset konkarit, kuten Tapio Rautavaara, Olavi Virta ja Tauno Palo. Vanhat mestarit luottivat nuoreen ja visionääriseen parikymppiseen toimitusjohtaja Lipsaseen, mikä merkitsi Dannylle suurta luottamuksen osoitusta.

Danny on jatkanut esiintyjien edunvalvontaa muun muassa toimimalla pitkään Solo ry:n (Suomessa levyttävien ja esittävien solistien, solististen muusikkojen ja kapellimestarien yhdistys) puheenjohtajana sekä Gramexin hallituksen jäsenenä. Dannyn ansiokas työ kotimaisen viihdemusiikin kehittämiseksi usealla eri saralla oli merkittävin syy siihen, että tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle syksyllä 2002 musiikkineuvoksen arvonimen.

Ei ole kaikki miltä näyttää – lava-Danny ja levy-Danny


Showkiertueiden myötä Dannylle muodostui ikään kuin kaksi artistiprofiilia. Lavalla hän esitti energisiä, vauhdikkaita ja rajuja englanninkielisiä rokkeja sekä ajoittain jopa psykedeellisiä ohjelmanumeroita. Rokkiahan kansa haluaa, laulaa Danny uusimmalla albumillaan. Levylle Danny sai tulkittavakseen aivan toisenlaista, huomattavasti hillitympää musiikkia. Kesällä 1966 Suomen ykköshitti oli Dannyn koskettava balladi Vähän ennen kyyneleitä, alun perin espanjalaisen euroviisukapellimestarinakin toimineen Augusto Alguerón säveltämä El ángel de la guarda. Vähän ennen kyyneleitä -laulun suosio laajensi Dannyn kuuntelijakuntaa. Tyttärien lisäksi äidit kiinnostuivat nuoresta pop-tähdestä. Danny on useaan otteeseen muistanut mainita, että Vähän ennen kyyneleitä avasi ovet Pohjanmaan keikkalavoille. 1960-luvun tangobuumin aikana Pohjanmaalla vannottiin pyhästi tangon nimiin, kun taas nuorisomusiikkia soittaneita rokkibändejä suorastaan karsastettiin. Vähän ennen kyyneleitä teki Dannysta salonkikelpoisen.

Syksyllä 1966 Dannyn balladimenestysten linjaa jatkoi Hiljainen kitara. Slovareiden lisäksi Dannylle annettiin levytettäväksi latinalaisamerikkalaisia sävellyksiä, kuten esimerkiksi ikivihreät Amado mio ja Besame mucho, jotka sisällytettiin Dannyn ensimmäiselle LP-levylle vuonna 1966. Vuonna 1967 ikuistettiin vuorostaan Painajainen (legendaarinen brasilialainen sävelmä Mas, que nada) ja Rebecca, joka nousi Suomen listaykköseksi.

Dannyn läheinen ystävä Jyrki Hämäläinen on luonnehtinut aikoinaan, kuinka tietynlainen kaksijakoisuus on aina määrittänyt Dannyn uraa ja Ilkka Lipsasen elämää. Ei ole suinkaan tavanomaista, että taiteilija on samalla liikemies ja yksityisyrittäjä. Danny on itse analysoinut, että hänelle luovuus ja logiikka eivät ole toistensa vastakohtia. Ilkka Lipsanen syntyi varakkaaseen kauppiassukuun ja sai ruotsinkielisen koulutaustan, mutta vanhempiensa erottua hän joutui 10-vuotiaana muuttamaan vaatimattomampiin oloihin Helsinkiin Katajanokalle, missä muun muassa nuorisojengien katutappelut tulivat tutuiksi.

Ristiin rastiin – laulukilpailuja ja edustustehtäviä ulkomailla


Vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana Danny on edustanut Suomea lukuisissa kansainvälisissä musiikkitapahtumissa. Syksyllä 1966 hän teki ensimmäisen merkittävän keikkansa ulkomailla esiintyen Tukholmassa legendaarisessa Nalenissa. Vuonna 1967 Danny nousi Lontoon klubeilla lavoille esittäen bravuurinumeronsa Work song. Tarinan mukaan eräällä keikalla yleisön joukossa olisi ollut itse Jimi Hendrix! Keväällä 1968 Danny vastaanotti Ranskan Cannesissa Midem Trophy -palkinnon maansa eniten levyjä myyneenä artistina. Saman vuoden syksyllä Danny menestyi Brasiliassa Riossa järjestetyissä pop-musiikin epävirallisissa maailmanmestaruuskisoissa. Vuonna 1983 Armi ja Danny voittivat Itä-Saksassa Rostockin laulufestivaalin Aarno Ranisen sävellyksellä Am Gründe des Meeres. Yhtenä uransa merkittävimpänä saavutuksena Danny pitää esiintymisiään Kiinassa syksyllä 1997. Dannyn showtiimi rikkoi rajoja järjestämällä Kantonissa ja Pekingissä konsertteja, joissa kiinalaiselle yleisölle esitettiin harvoin kuulemaansa länsimaista populaarimusiikkia.

Danny kilpaili vuoden 1975 euroviisukarsinnoissa kappaleella
Seikkailija. Saman vuoden kesäshow'ta mainostettiin sloganilla
Seikkailija on tulossa.
Lukuisista yrityksistä huolimatta Danny ei ole päässyt edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailuihin. Danny kilpaili ensimmäistä kertaa euroviisukarsinnoissa vuonna 1966 Lasse Mårtensonin sävellyksellä Pieni sana. Nuorisoidolin osallistuminen viisukarsintaan herätti etukäteen huomiota, mutta aikalaislähteiden mukaan suoriin televisiolähetyksiin tottumattoman Dannyn esitys oli mennyt penkin alle, minkä vuoksi hän ei menestynyt raadin äänestyksessä. Seuraavana vuonna sujui jo paremmin: vuoden 1967 viisukarsinnoissa Danny sijoittui toiseksi Mårtensonin sävellyksellä Sua kutsun Maarit ja neljänneksi Jorma Panulan upealla teoksella Keskiyöllä – molemmat ovat sittemmin osoittautuneet ikivihreiksi. 1970-luvulla Danny kilpaili Jaakko Salon hassuttelukupleteilla Galileo Galilei (1973) ja Jos maailmassa vain ois kahva (1974). Varteenotettavampi viisuehdokas oli Kari Kuuvan ja Jyrki Hämäläisen kynäilemä sähäkkä ja energinen Seikkailija, joka oli vuoden 1975 viisukarsintojen suurin ennakkosuosikki. Alueraatien äänestyksessä Seikkailija kuitenkin hävisi täpärästi Pihasoittajien Viulu-ukolle. Myöhempinä vuosikymmeninä Danny nähtiin viisukarsinnoissa vielä vuonna 1986 (Ninja, säv. Veikko Samuli) sekä vuonna 2004, jolloin hänet kutsuttiin esittämään Jukka Karppisen kirjoittama kappale Seven times seven. Alun perin Dannyn oli tarkoitus osallistua kyseisiin viisukarsintoihin toisella laululla, mutta esiraati ei kuitenkaan kelpuuttanut sitä mukaan kilpailuun. Kun jatkoon äänestetty Seven times seven liippasi nimensä puolesta niin läheltä Dannyn levyttämää klassikkoa, Yleisradio keksi pyytää Dannya kappaleen solistiksi viisukarsintoihin. Alkuperäiseksi esittäjäksi kaavailtu Kimmo Kouri sai väistyä takariviin taustalaulajaksi.

Kotoisessa Syksyn sävelessä Danny ei kilpaillut koskaan. Vuonna 1977 Dannyn ja Armin oli tarkoitus osallistua Syksyn säveleen laululla Kaiken sulle antaisin, mutta juuri ennen loppukilpailua heidän laulunsa diskattiin kilpailun uusien sääntöjen vuoksi. Vuonna 1986 Armi & Danny kilpailivat Kevään sävelen finaalissa kappaleella Pelkkää hyvää.

Kuin filminauhaa – Danny elokuvarooleissa


Danny-dokumenttielokuvan ensi-ilta oli syksyllä 2016.
Scandia-levy-yhtiöllä oli läheiset suhteet Spede Pasasen klaaniin. Sävelsihän Jaakko Salo musiikin lähes jokaiseen Spede-elokuvaan ja vastaavasti Simo Salminen levytti legendaariset levytyksensä (kuten Rotestilaulu) Scandialle. Vuonna 1968 Suomen suosituin pop-idoli keksittiin kutsua näyttelemään Speden Robin Hood -henkiseen elokuvaan Noin seitsemän veljestä. Danny esitti filmissä laulavaa kertojaa, joka johdatteli elokuvan juonta tapahtumasta toiseen Seitsemän kertaa seitsemän -melodian tahdissa. Samana vuonna Danny levytti Seitsemän kertaa seitsemän -laulun uusilla Jukka Virtasen kynäilemillä sanoilla. Speden elokuvassa laulua ei siis kuulla levyversion sanoilla, vaikka usein historiikeissa näin annetaan ymmärtää.

Yhteistyö Speden kanssa jatkui seuraavana vuonna, kun Danny esiintyi cameoroolissa elokuvassa Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut. Elokuvassa kuullaan Dannyn laulamana Ei ole kaikki miltä näyttää. Dannyn nimi mainitaan elokuvien alkuteksteissä heti toisena pääosaesittäjän Spede Pasasen jälkeen. Dannyn roolit eivät olleet todellisuudessa niin merkittäviä, mutta elokuvat saivat runsaasti julkisuutta maan ykkösnuorisoidolin nimellä. Yhteistyö Pasasen kanssa valitettavasti kariutui toisen elokuvan jälkeen. Spede oli ajatellut käyttävänsä kuvamateriaalia vuoden 1970 Danny-show'sta Danny 70Systeemi. Dannylle ja Spedelle tuli kuitenkin suunnitelman toteuttamisesta erimielisyyttä, minkä seurauksena miesten välit menivät kokonaan poikki. Vanhojen hyvien aikojen kunniaksi Danny kuitenkin vilahti nopeasti Speden menehtymisen jälkeen kuvatussa viimeisessä Turhapuro-sarjan elokuvassa Uuno Turhapuro – This is my life (2004).

Marraskuussa 2016 ensi-iltansa sai Sakari Saksan ohjaama dokumenttielokuva Danny. Dannyn uraa ja saavutuksia käsittelevä liki kaksituntinen dokumentti koostuu maestron omista tarinoinneista, läheisten ja kollegoiden haastatteluista sekä arkistopätkistä.

Pelkkää tulta – huikea hittiputki 60-luvun lopulla... ja vielä 70-luvun alussa


Dannyn ilmiömäinen suosio ei laantunut 1960-luvulla missään vaiheessa. Teinityttöjen keskuudessa hän herätti suoranaista fanihysteriaa. Danny fan clubin prexy Leila Salmelainen hukkui idolille osoitettuun fanipostiin. Danny-show't olivat vuodesta toiseen todellisia menestystarinoita. Levytysrintamalla huikea hittiputki vain jatkui 1960-luvun viimeisinä vuosina. Vuoden 1968 superhitti oli Tuuliviiri, mutta samana vuonna äänitettiin myös Aaveratsastajat, Seitsemän kertaa seitsemän, Olet kohtaloni (You are my destiny), Angelica ja Pistolero.

Vuonna 1971 ilmestyi albumi D, joka
sisältää muun muassa Tom Jones
-käännöksen Hän on lady.
Vuoden 1969 hittikappale oli listaykköseksi yltänyt Se eikö todista että muutuin. Vuonna 1970 levytettiin jälleen suuren luokan Danny-klassikko Tuulensuojaan, joka viihtyi listoilla pitkään. Vuonna 1971 ilmestyi vuorostaan Hän on lady ja toukokuussa 1972 Suomen listaykköseksi kohosi tuplahitiksi osoittautunut Dannyn single Vai niin, vai niin / Maantieltä taloon.

Läpi harmaan kiven – kilpailu kovenee 1970-luvulla


Danny-show't olivat vakiinnuttaneet asemansa ja suosionsa 1970-luvulle saavuttaessa. 70-luvun puolivälissä show'n leading ladyna nähtiin useaan otteeseen listaykköseksi ampaissut teinisensaatio Vicky Rosti. Keikkarintamalla sujui mukavasti. Sen sijaan levytysrintamalla Danny sai huomata kilpailun kovenneen. 1970-luvulla suomalaisessa musiikkibisneksessä tarjonta lisääntyi ja iskelmätaivaalle nousi lukuisia uusia pop-iskelmätähtiä, joiden levytykset vetivät hittikilpailussa pidemmän korren. Danny, joka oli tuohon mennessä tottunut levyttämään vuosittain useampiakin menestyshittejä, havahtui tilanteeseen, jossa uudet levytykset jäivät kauas listojen kärjestä. Vuonna 1973 ilmestynyt albumi Mentävä on ja vuonna 1974 julkaistu nuorekas Danny in beat jäivät vähälle huomiolle, eivätkä nousseet lainkaan albumilistalle.

Pelastukseksi osoittautui italialaisen Toto Cutugnon kokeilevampaakin musiikkia esittäneen Albatros-yhtyeen levytys Africa, josta tuli kansainvälinen menestys Joe Dassinin levyttämänä ranskankielisenä versiona L'été indien. Juha Vainio suomensi laulun Kuusamoksi. Maaseudun koskemattoman luonnon ainutlaatuisuutta ja suurkaupungin elämäntyylin ankeutta kuvaileva levytys osui suoraan rakennemuutoksen kourissa kamppailevan kansakunnan sydämeen. Maaseudun autiotuminen oli ollut käynnissä jo pitkään ja Suomessa elettiin voimakkaan kaupungistumisen aikaa. Juuriltaan revityt lähiöihin muuttaneet ihmiset eivät aina kokeneet kaupunkilaista identiteettiä omakseen. Huhtikuussa 1976 Kuusamo nousi Suomen listaykköseksi. Danny otti ykkössijan liikuttuneena vastaan. Vanha tiikeri oli edelleen kuvioissa mukana. Jotain suurempaa oli kuitenkin vielä luvassa...

Kaksin aina kauniimpi – kuinka legendaarinen hellyysbuumi sai alkunsa?


Säveltäjämestari Veikko Samuli, joka oli säestänyt 1970-luvun alkupuoliskolla Danny-show'ta Made in Finland -orkesterissa, innostui Smokie-yhtyeen hitistä I'll meet you at midnight. Samuli halusi säveltää samantyylisen laulun. Juha Vainio oli kohdannut ravintolassa Pentti Saarikosken. Omien alojensa merkittävimmät sanasepot olivat vaihtaneet ajatuksia aiheesta hellyys. Juttelutuokiosta inspiroituneena Vainio kynäili Samulin sävellykseen sanoituksen nimeltään Tahdon olla sulle hellä. Vainion tekstin nähtyään Veikko Samuli järkyttyi, sillä hän piti sanoitusta suorastaan kornina. Tahdon olla sulle hellää kaavailtiin aluksi Kari Tapion levytettäväksi. Kari Tapiolta oli kuitenkin ilmestynyt albumi vain hieman aikaisemmin, joten uudet levytykset eivät olleet ajankohtaisia. Seuraavaksi laulua tarjottiin Dannylle.

Danny ja Suomen missiorganisaatio olivat sopineet, että vuoden 1977 Miss Suomi voisi kiertää kesällä Danny-show'n yhteydessä etsimässä uusia kokelaita seuraavan vuoden missikilpailuun. Helmikuussa Miss Suomen kruunu asetettiin 18-vuotiaan Armi Aavikon kutreille. Armi ei ollut kuitenkaan innostunut hänelle alun perin suunnitellusta tehtävästä. Kun Dannylle selvisi, että Armi oli nuoruudessaan harrastanut musiikkia, hän ehdotti koelaulua ja yhteistä levytystä. Tahdon olla sulle hellä muutettiin duetoksi. Levy-yhtiö Scandia ei ollut varauksettomasti innostunut laulavasta missistä, mutta Danny piti suunnitelmastaan härkäpäisesti kiinni. Lopulta Tahdon olla sulle hellä julkaistiin huhtikuussa 1977 Dannyn Beatles-singlen B-puolella.

Kun Tahdon olla sulle hellä ensiesitettiin Suomen kansalle Toivotaan toivotaan -ohjelmassa 17. huhtikuuta 1977, lähti vyörymään lumipalloefekti, jonka mittaluokkaa kukaan ei osannut ennakoida. Laulusta tuli vuoden ehdoton ykköshitti, joka pysyi listaykkösenä kesäkuusta syyskuuhun. Syntyi suorastaan Danny & Armi -ilmiö. Singleä myytiin uskomattomat 10 000 äänitettä, minkä johdosta Danny ja Armi vastaanottivat harvinaislaatuiset kultasinglet. Elokuussa 1977 julkaistu Dannyn albumi Tahdon olla sulle hellä myi timanttilevyyn oikeuttavat 50 000 kappaletta. Kaiken huipuksi laulun syrjäytti listan ykköspaikalta lokakuussa vasta Dannyn ja Armin seuraava hitti Kaiken sulle antaisin.

Timanttilevylukemiin yltänyt Tahdon
olla sulle hellä
(1977) on oikeastaan
Dannyn sooloalbumi. Levy sisältää
vain kaksi duettoa Armin kanssa.
Dannyn ja Armin supermenestyksen seurauksena suomalaisessa iskelmäkulttuurissa alkoi melkoinen hellyysbuumi. Markku Aro lauloi Ollaan lähekkäin ja Syksyn sävelen voitti Marionin Rakkaus on hellyyttä. Kaiken suursuosion vastapainoksi Tahdon olla sulle hellä herätti runsaasti kritiikkiä. Etenkin rockväki käänsi viimeistään nyt Dannylle selkänsä, kun 34-vuotias konkari alkoi laulaa hempeitä teinimissin kanssa. Armi Aavikon kouluttamatonta lauluääntä arvosteltiin julmin sanankääntein – Aavikko itsekin luonnehti laulavansa kuin sirkkeli. Yleisradion Hittimittari-ohjelman kärkeväsanainen juontaja Sinikka Hein kutsui duettoparia Miss Suomeksi ja Mister Bisnekseksi. Hector lauloi tummanpuhuvassa ja arkirealistisessa Kadonneet lapset -albumissaan "kuinka tämä iskelmähellyysaate lopultakin ihmistä nöyryyttää". Huumoripoppoo Kake Singers levytti parodian Ollaan kahden lällällää.

Ystävät ja rakastavaiset – 18 vuotta tiivistä yhteistyötä Armin kanssa


Tuskin kukaan saattoi aavistaa, että Dannyn ja Armi Aavikon yhteistyö tulisi kestämään miltei parikymmentä vuotta. Armi ja Danny olivat vuoteen 1995 asti esiintymislavoilla erottamaton parivaljakko. Menestys ei rajoittunut suinkaan ainoastaan Tahdon olla sulle hellä -megahittiin. Syksyn sävelestä diskattu Kaiken sulle antaisin valloitti listojen ykkössijan lokakuussa 1977. Helmikuussa 1978 julkaistiin kolmas hitti Me vain, joka ylsi Suomen listan kolmanneksi. Kesän 1978 päätyttyä levykauppojen hyllyille ilmestyi Dannyn ja Armin yhteisalbumi, jonka kaikki laulut ovat hellyysbuumin takuumiesten Veikko Samulin ja Juha Vainion kynäilemiä. Danny, joka oli tuohon mennessä levyttänyt miltei pelkästään käännöskappaleita, julkaisi nyt sataprosenttisesti kotimaisen älppärin. Levyn uudeksi hittikappaleeksi osoittautui aloitusraita Silloin vasta kaiken saan. Dannyn ja Armin LP myi nopeasti kultaa. Älppäri on vuosien saatossa noussut todelliseksi suomi-iskelmän klassikoksi.

Kesän 1978 show kantoi nimeä Danny & Armi laserajassa. Syyskuussa 1978 Mainos-TV lähetti samannimisen puolen tunnin televisio-ohjelman. Lähetys oli suunniteltu ulkomaista yleisöä silmällä pitäen, sillä Armi ja Danny lauloivat hittikappaleitaan englanniksi Pertsa Reposen käännöksin. Scandian myyntitykki Gugi Kokljuschkin oli saanut myytyä I wanna love you tender -singlen 16 maan musiikkimarkkinoille. Danny ja Armi eivät kuitenkaan tässä vaiheessa saavuttaneet kansainvälistä huomiota. Sen aika oli vasta 2000-luvulla, kun YouTuben alkuaikoina Danny ja Armi laserajassa -televisio-ohjelmasta poimittu I wanna love you tender -esitys nousi maailmanlaajuiseksi netti-ilmiöksi. Erityisesti Aira Samulinin tanssiryhmä Rytmikkäiden tanssima Jari Samulinin suunnittelema koreografia herätti varsin suurta huvittuneisuutta. Esityksestä tehtiin jopa useampia kokonaisia uusia parodiavideoita.

Vuonna 1979 julkaistiin Dannyn ja Armin Toinen LP. Tälle levylle kelpuutettiin muidenkin lauluntekijöiden kynäilemiä lauluja ja muutamia käännöskappaleita, jollainen on esimerkiksi albumin tunnetuin kappale Jos sinäkin tahdot (italialaisen Alan Sorrentin Tu sei l'unica donna per me). Samana vuonna Danny-show'n pääesiintyjänä oli kokonainen kvartetti Finntastic, jossa Dannyn ja Armin lisäksi hellyyden ilosanomaa levittivät Pepe Willberg ja vuoden 1978 Miss Suomi Seija Paakkola.

Vuoden 1980 jälkeen Danny ei enää järjestänyt perinteistä kesäshowkiertuetta. Uusiksi keikkapaikoiksi valikoituvat ravintolat ja yökerhot. Keväällä 1981 Helsingin Kaivohuoneella esitettiin Dannyn ja Armin ensimmäinen ravintolashow, joka osoittautui yleisömenestykseksi ja saavutti suopeita arvioita kriitikoiltakin. 1980-luvulla Armi ja Danny keikkailivat säännöllisesti tanssilavoilla ja ravintoloissa. 1990-luvun puolella luvassa olivat spektaakkelimaiset show't Itämeren autolautoilla. Vuonna 1995 kaksikko levytti viimeisen yhteisen kappaleensa Kun kuulen makeen musiikin. Keväällä 1995 Armi vetäytyi sairauslomalle, minkä seurauksena Dannyn ja Armin ammatillinen yhteistyö päättyi.

Ei saa häiritä leijonaa – säästöliekillä 1980-luvulla


1980-luku on ollut Dannyn uran hiljaisin vuosikymmen. Perinteisten Danny-show -kiertueiden päätyttyä Armi ja Danny keikkailivat edelleen säännöllisesti mutta huomattavasti aikaisempaa "matalammalla profiililla" ja pienemmissä keikkapaikoissa. Myös levytystahti hiipui suorastaan olemattomaksi. Vuosien 1980 ja 1985 välillä Danny kävi levyttämässä vain neljä satunnaista levytystä eri esittäjien kokoelmille.

Ninja-albumilla (1986) kuullaan Dannya
kasarisoundeilla.
Vuonna 1986 Danny palasi pitkästä aikaa levytysstudioon. Kuuden vuoden tauon jälkeen julkaistiin uusi pitkäsoitto nimeltään Ninja – levy-yhtiönä oli Matin ja Tepon M & T Tuotanto. Suomessa elettiin kuitenkin albumin ilmestymisen aikoihin iskelmämusiikin kriisiaikaa, joten vahvasti 80-luvun soundeilla varustettu iskelmälevy ei löytänyt suurta yleisöä.

Ninja-LP:n jälkeen Danny jatkoi levyttämistä Levytuottajat-levy-yhtiölle Vexi Salmen ja Kassu Halosen johdolla. Vuonna 1988 julkaistu albumi Elämän sävel jäi niin ikään vähälle huomiolle, vaikka levy sisältääkin yhden Dannyn pidetyimmistä lauluista: Danny levytti uuden version 1970-luvun alun hittikappaleesta Amarillo. Dannyn kilpailija Johnny oli levyttänyt laulun suomenkielisen version alun perin vuonna 1972. Johnny kuitenkin vetäytyi aikoinaan viihdebisneksestä kokonaan pois, joten Dannyn päivitetyn version myötä Amarillo on mielletty Dannyn hitiksi. Dannyn keikoilla ilta toisensa jälkeen Amarillo villitsee tunnelman ja nostaa tunnelman kattoon. Vuonna 2013 Dannyn nettisivuilla järjestetyssä äänestyksessä Amarillo osoittautui suosituimmaksi kappaleeksi.

Mies viisikymppinen – iskelmän uusi nousu 1990-luvulla ja vanhojen starojen paluu


1990-luvun alkaessa iskelmän kriisin vuodet olivat jääneet taakse ja iskelmä oli levy-yhtiölle jälleen tuottoisa bisnes. Monet menneiden vuosikymmenien tähdet nousivat jälleen suosioon. Dannyn kohdalla "comeback"-hitiksi osoittautui Jukka Kuoppamäen kynäilemä Tämä taivas, tämä maa, jonka Danny levytti vuonna 1992 legendaarisen Aikamiehet-kuoron kanssa. Danny sai laulun 50-vuotissyntymäpäivälahjaksi samanikäiseltä lauluntekijäkonkarilta.

Tämä taivas, tämä maa -albumi (1992)
merkitsi Dannylle paluuta suosioon.
Levyä myytiin kultalevyyn oikeuttavat
25 000 äänitettä.
Yhteistyö Aikamiesten kanssa alkoi vuonna 1991 Dannyn ideoimassa O solo mio -televisio-ohjelmassa. Ideana oli yhdistää kaksi 1960-luvun megailmiötä: siinä missä Danny oli nuorison jumaloima idoli, vanhemmat sukupolvet kuuntelivat Iltatuulen viestiä, joka viihtyi listoilla vuosikausia. Armi ja Danny myös vierailivat vuonna 1992 Aikamiesten juhlakonsertissa, jossa Tämä taivas, tämä maa esitettiin julkisesti ensimmäistä kertaa. Kuoppamäen kynäilemällä isänmaallisella laululla juhlistettiin samalla hienosti Suomen 75-vuotista itsenäisyyttä. Laululla oli laman kurjuuden keskellä selkeä sosiaalinen tilaus: julistetaanhan sanoituksessa kuinka suomalainen sisu "ajat vaikeatkin hallitsee". Loppuvuodesta 1992 Fazer Finnlevy julkaisi Dannyn albumin Tämä taivas, tämä maa, joka myi vuosien saatossa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Myöhemmin Danny levytti Aikamiesten kanssa vielä levytykset Kalliosaari (1994) ja Suuri vuori (2002).

1960- ja 70-luvuilla Danny oli pop-laulaja. 1990-luvulla hänen, kuten monen muunkin menneiden vuosikymmenten popidolin, levytysmateriaali kategorisoitiin iskelmäksi. Tämä taivas, tämä maa -menestystä seurasivat iskelmälevyt Vielä sä syleilet mua (1995), Taikaa (1997) ja Nainen (2002). Dannylle lauluja kynäilivät Suomen eturivin iskelmäsäveltäjät, kuten Jukka Kuoppamäki, Veikko Samuli, Kassu Halonen, Jori Sivonen ja Jari Puhakka. Paikallisradioiden soittolistoille nousivat muun muassa Kalliosaari, Hei hei hei (mitä tapahtuu), Kesäaikaan, Taikaa, Tummat silmät salamoi ja Nainen.

On meri tänään rauhaton – spektaakkelimaiset laivashow't risteilyaluksilla


Danny, joka oli ollut 1960-luvulla todellinen tienraivaaja suomalaisen show- ja estradikulttuurin kehittäjänä, pääsi jälleen 80- ja 90-luvuilla suunnittelemaan monipuolisia showkokonaisuuksia, kun Itämeren matkustaja-autolautat alkoivat panostaa viihteeseen aivan uudella tavalla.

Ensimmäisen laivashow'nsa Armi ja Danny toteuttivat vuonna 1982 M/S Finlandialla. Yleisradio välitti esityksestä taltioinnin ohjelmassa Meritanssiaiset. (Lähetyksestä katsottavissa pätkiä Ylen Elävästä arkistosta ja YouTubesta löytyy puolestaan aloitusnumero ja hittisikermä.) 80-luvun edetessä kaksikko esiintyi myös muun muassa Finnjetillä ja Isabellalla. 1990-luvulla Viking Linen ja Silja Linen välinen kilpailu kiristyi, minkä seurauksena alukset ryhtyivät satsaamaan viihdetarjontaan kovemmilla panoksilla. Danny ja Armi järjestivät vuosina 1992–1995 runsaasti ylisystä saavuttaneita laivashow-kokonaisuuksia, jotka arvioiden mukaan hipoivat kansainvälistä tasoa. Vuoden 1992 show Memories are made of hits esitettiin Viking Cinderellalla. Arvostelumenestykseksi osoittautuneen show-kokonaisuuden seurauksena kilpaileva yhtiö Silja Line kaappasi Armin ja Dannyn omille laivoilleen. Säpinää ja samppanjaa -show esitettiin Sally Albatrossilla vuonna 1993 ja sitä seurasivat Laineiden Las Vegas (1993), Villit unelmat, Tähtien yö (1994) ja Legendat elävät ikuisesti (1995). Siljan laivoilla show't toteutettiin yhdessä Step Up Dancersien kanssa ja Kari Kuusamo toimi säestävän yhtyeen kapellimestarina. Viimeisen päälle toteutettujen laivashow-produktioiden myötä Dannyyn ja Armiin hellyysbuumin aikana ivallisesti suhtautuneet joutuivat myöntämään kaksikon olevan täysiverisiä ammattitaitoisia viihdyttäjiä. Armin vetäydyttyä keikkavankkurista Danny järjesti vuonna 1996 Silja Europalla nuorekkaan Valoa ja energiaa -show'n.

Yhä virta venhettä kantaa – Vierivä kivi ei sammaloidu... 2000-luvullakaan


Vuonna 1996 Danny levytti astetta
nuorekkaamman albumikokonaisuuden
nimeltään Valoa ja energiaa.
Danny on aina ollut määrätietoinen taiteilija, joka on päättäväisesti rakentanut brändiään eikä ole jäänyt laakereille lepäämään. Koskaan hän ei ole kaihtanut kokeilla uutta. Vuonna 1996 Danny levytti kahden perinteisemmän iskelmälevyn välissä rock-henkisen albumikokonaisuuden Valoa ja energiaa, jossa yhdistettiin rockin, popin ja iskelmän aineksia. Lauluja kynäilivät uuden sukupolven lauluntekijät, kuten Timo Kiiskinen. Albumin ilmestyttyä Danny rohkaistui keikkailemaan muun muassa Suomen rock-pyhätössä Tavastia-klubilla. Iskelmälaulajan leiman saanut konkari osoitti nuoremmille sukupolville, että hänen juurensa ovat tiukasti rockissa. Sittemmin Danny on uskaltautunut rock-festivaalien lavoille. Esimerkiksi vuonna 2002 hän esiintyi Raumanmeren juhannuksessa ja kesällä 2012 Provinssissa. 2000-luvulla Danny on laajentanut repertuaariaan myös aivan toiseen suuntaan, sillä hän on järjestänyt kirkko- ja joulukonsertteja.

Vuosituhannen vaihteessa iskelmämusiikin arvostus on noussut ja suomalaisten nostalgiannälkä on kasvanut. Dannya nuorena fanittaneet olivat kasvaneet keski-ikäisiksi ja halusivat kuulla nuoruutensa suosikkisäveliä uudestaan. Niinpä Dannyn lukuisat juhlakiertueet ovat olleet yleisömenestyksiä, kuten esimerkiksi hänen 30-vuotisjuhlakiertueensa vuonna 1996. 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi Danny järjesti lokakuussa 2002 mammuttimaisen juhlagaalan Hartwall Areenalla. Kymmenen vuotta myöhemmin päivänsankari juhli 70-vuotissyntymäpäiviään Helsingin uudessa Musiikkitalossa järjestetyssä konsertissa Supertähti ja herrasmies. Huikeaksi yleisömenestykseksi osoittautui myös loppuvuodesta 2012 järjestetty Finnhits-kiertue, jossa Danny esiintyi yhdessä Tapani Kansan, Vicky Rostin, Frederikin ja Einin kanssa.

Uuden vuosituhannen puolella Dannylle uskollista taustatukea on tarjonnut D'Voices-lauluryhmä. Katja Lukin, Varpu Virta ja Miina Mikkonen (ent. Peltomaa) – joka tosin jättäytyi ryhmästä vuonna 2006 – ovat olleet tuttu näky kaikkialla, missä Danny on esiintynyt. He ovat rikastuttaneet Dannyn konsertteja myös omilla ohjelmanumeroillaan. Yhteistyö on saumatonta ja D'Voicesin laulajat ovatkin haastatteluissa todenneet Dannyn olevan ennemmin kaveri kuin työnantaja.

Vuonna 2007 julkaistiin ainutlaatuinen
hybridimediajulkaisu Tähti ja tähtien
tekijä
, joka koostui CD:stä, DVD:stä
sekä Dannyn elämäkerrasta.
2000-luvulla Dannylta on julkaistu Poptori-levy-yhtiön kautta muun muassa hybridimedia Tähti ja tähtien tekijä (2007), joka sisältää CD-levyn, DVD:n ja kirjan. Poptorille Danny levytti aiempaa henkilökohtaisempia lauluja, kuten Armi Aavikon menehtymisen jälkeen äänitetty Hyvästelty ei tai avioerotunnelmissa kynäilty Erolaulu (Ei voittaa kumpikaan voi). Danny on levyttänyt myös uusia versioitaan vanhoista hiteistään. Hybridimedian lisäksi Poptorin julkaisema kokoelma Tunteiden Danny (2010) on löytänyt hyvin tiensä suomalaisiin kotitalouksiin.

Alku jäähyväisien – kiitoskiertueita pukkaa


Syksyllä 2013 Danny järjesti Viihdemaratonin loppusuora -kiertueen. 71 vuoden kunnioitettavan iän saavuttaneen maestron oli tarkoitus päättää Danny-show'n maineikas historia. Kiertue oli valtaisa yleisömenestys ja Dannyn poppoo sai esiintyä ilta illan jälkeen loppuunmyydyissä konserttisaleissa. Saavutus oli melkoinen etenkin näinä aikoina: 2010-luvulla keikkatarjontaa on yllin kyllin ja kaikkiin ei mitenkään riitä yleisöä. Monien nimekkäidenkin tähtien kiertueita joudutaan perumaan vähäisen kysynnän vuoksi. Danny sai upean tilaisuuden järjestää tyylikkäät ja koskettavat "jäähyväiset". "En voi, en saata ymmärtää, että viimeinen on ilta tää", lauloi Danny koskettavasti konsertin päättäneessä laulussa On meri tänään rauhaton. Viimeisessä konsertissa Helsingin Kulttuuritalossa 29. joulukuuta 2013 Danny totesi kappaleen päätyttyä dramaattisesti "hyvästi!" ja poistui näyttävästi ja teatraalisesti lavalta.

Esa Nieminen tuotti ja levy-yhtiö Blue
Media julkaisi syksyllä 2016 Dannyn
tuoreimman albumin Lauluista tehty.
Vaan mihin tiikeri raidoistaan pääsisi. Seuraavana vuonna kiitoskiertuetta päätettiin vielä jatkaa. Myöhempinä vuosina Dannylla on riittänyt intoa kiertää finnhittien kuninkaana Frederikin ja Tapani Kansan kanssa. Danny on edelleen keikkaillut erinäisissä tapahtumissa, myös ulkomailla suomalaisten suosimissa turistikohteissa. Studiossakin on tämän vuosikymmenen aikana vierailtu. Syksyllä 2016 ilmestyi Dannyn viimeisin albumi Lauluista tehty. Levyn tuottajana hääräsi suomi-iskelmän grand old man Esa Nieminen ja sanoituksia levylle kynäili muun muassa uuden sukupolven ansiokkaana kynäniekkana kunnostautunut Mariska.

Vuotta 2018 on mainostettu näyttävästi Dannyn comeback-vuotena. Viikko sitten ilmoitettiin, että loppuvuodesta vuorossa olisi jälleen mittava jäähyväiskiertue Viimeinen ilta Dannyn seurassa. Vihoviimeinen konsertti olisi tarkoitus järjestää tammikuussa 2019 Helsingin jäähallissa. Tämän vuoden tammikuussa Remu Aaltonen jätti hyvästit jäähallissa, olisiko ensi vuoden tammikuussa aika sanoa samassa paikassa hyvästi toiselle suomimusiikin legendalle?


Danny kuuluu niihin artisteihin, joiden kohdalla määritelmä « legenda » ei ole lainkaan perusteeton ylisana. Jo hänen yli 50 vuotta kestänyt vaiherikas levytysuransa on saavutus, joka hakee vertaistaan. 1960-luvun supertähti on osannut vuosikymmen vuosikymmenen jälkeen uudistua ja hän on löytänyt uudelleen ja uudelleen tien menestykseen. Ilkka Lipsasesta erityisen uniikin tekee hänen ainutlaatuiset saavutuksensa suomalaisen populaarikulttuurin hyväksi. Hänen visionääristen näkemystensä innovatiivinen toteuttaminen on kehittänyt valtavasti kevyen musiikin estradikulttuuria. Danny-show on suomiviihteen historiaan juurtunut instituutio. Siitä on osoituksena esimerkiksi Freukkareiden vuonna 1988 levyttämä Danny Show ja show'n perinnettä parodioiva Mamban Vielä on kesää jäljellä -musiikkivideo. Lipsasen liikemiesmäisen otteen myötä viihdebisnekseen suhtaudutaan ammattimaisemmin. Dannyn valtava työ viihdetaiteilijoiden työnantajana ja edunvalvojana on jättänyt pysyvän vaikutuksen suomalaiseen viihdekulttuuriin. Danny on tuonut arvostusta alalle, jota ei ennen häntä arvostettu lainkaan.

Lauluista tehty – Soittolistat


Soittolista 1: Dannyn hitit


Ensimmäiselle noin kolmen tunnin Spotify-soittolistalle kokosin viitisenkymmentä Danny-hittiä (jokseenkin) kronologisessa järjestyksessä. East Virginia aloittaa ja soittolistan päättää tuorein levytys 2010-luvulta Elän ja laulan (vaikka melodia onkin alun perin jo 70-luvulta), jonka sanoitus osuvasti kiteyttää Dannyn elämänfilosofiaa. Soittolistan kappaleet keskittyvät hyvin pitkälti Dannyn uran olennaisimpiin merkkipaaluihin. Tarkoituksena ei ole ollut kuitenkaan listata Dannyn 50 menestyneintä hittiä, vaan pikemminkin tarjota valikoidulla lauluilla oivaltava läpileikkaus Ison-D:n ainutlaatuiseen uraan.



Soittolista 2: Valikoituja harvinaisuuksia


Toiselle soittolistalle kokosin 26 mielenkiintoista poimintaa Dannyn laajasta levytysrepertuaarista, johon on vuosikymmenien aikana mahtunut yhtä sun toista. Osa levytyksistä on aidosti hämmentäviä, osa taas turhan vähälle huomiolle jääneitä albumiraitoja. Esittelen soittolistan levytykset yksityiskohtaisemmin alempana.



Vaikka 1960-luvulla levy- ja lava-Danny tuntuivat olevan kuin eri puista veistetyt, Danny sai levyttää muutamia englanninkielisiä levytyksiä, jotka muistuttivat hänen show-ohjelmanumeroitaan. Sellaisia ovat Work song ja Mohair Sam. Kolmas englanninkielinen 60-luvun biisi I'll find a place for me someday on Jaakko Salon ja Pertsa Reposen kynäilemä laulu, jolla Danny kilpaili Riossa hyvällä menestyksellä pop-musiikin epävirallisissa maailmanmestaruuskisoissa vuonna 1968.

1970-luku oli käännöshittien kulta-aikaa. Monen kansainvälisen hitin suomenkielinen versio jäi kuitenkin vähäiselle huomiolle. Danny sai levyttää härmäläiset vastineet muun muassa Born to be wildista (Vaaroista voimani saan) ja McCartneyen mahtipontisesta ja dramaattisesta Bond-tunnarista Live and let die (Pertsa Reposen suomenkielinen sanoitus Elä ja anna toisten kuolla on aivan käsittämätön...). Danny levytti Tell Laura I love herin suomeksi nimellä Voin viipyä myöhään muutamaa vuotta ennen Hectorin tunnetumpaa Laura (sua kauheesti kaipaan) -versiota. Hoyt Axtonin Never been to Spain on klassikko, jonka lukuisat laulajat – muun muassa Elvis – ovat esittäneet. Suomenkieliseen versioon Ristiin rastiin Virtas-Jukka on kirjoittanut mahtavia riimejä (jopa loppusoinnut Timo T. A.:n / pee-aan on ujutettu yllättävän sujuvasti tekstiin). 1970-luvun käännöskappalekulttuuria edustavat myös Laulun tein (Elton Johnin Your song) ja Odotat lastain (Paul Ankan pahennustakin herättänyt Having my baby).

Tallahassee Lassie on poiminta nuorekkaalta Danny in beat -albumilta vuodelta 1974. Hurriganes ei siis ollut ainoa suomalainen, joka levytti tuona vuonna kyseisen klassikon.

Diskoaikakauden koittaessa Dannyn levytettäväksi tarjottiin muun muassa Boney M.:n superhitti Daddy Cool (Teräsmies – Dannyn möreä-äänisessä tulkinnassa camp-mittari värähtää todella korkealle...) ja ruotsalaisen Secret Servicen läpimurtohitti Oh Susie (Syli lämmittää).

Syksystä lähtien #metoo-kampanjan myötä on keskusteltu runsaasti naisten itsemääräämisoikeudesta. Danny ja Armi levyttivät vuonna 1979 toiselle LP:lleen aiheesta omanlaisensa näkemyksen laulussa Nyt niin haluaisin. Kuin lintu rakkaalleen (1978) ja Romanssi (1986) ovat Veikko Samulin säveltämiä diskohenkisiä iskelmiä, joissa kuuluu erinomaisen hyvin levytyshetkiensä ajanmukainen soundimaailma. Kasarisoundit ovat vahvasti edustettuna myös Kassu Halosen säveltämässä vauhdikkaassa iskelmässä Elämän sävel vuodelta 1988.

1990-luvulla Danny levytti iskelmäalbumeilleen lukuisia hienoja balladeja, jotka eivät kuitenkaan olleet radioystävällisiä, minkä vuoksi lauluissa ei ollut ansioistaan huolimatta merkittävää hittipotentiaalia. Dannyn ysärislovareiden parhaimmistoa edustavat Jukka Kuoppamäen hienon sanoman sisältämä Villi lintu ja Veikko Samulin koskettava valssi Vielä sä syleilet mua. Englanninkielinen Child on filippiiniläisen Freddie Aguilarin klassikko Anak, joka on tunnettu ikivihreä Aasian mantereella. Balladien vastapainoksi "rock"-albumilta Valoa ja energiaa on valikoitu levyn uskomattomin raita Seksiä.

Danny on vuosien saatossa vieraillut muiden artistien levyillä. Suomalaiset hullaantuivat 1990-luvulla Kauniista ja rohkeista. Kristen Forresteria näytellyt Teri Ann Linn vieraili usein Suomessa ja levytti Suomesta käsin muutaman albumin. Danny lauloi hänen kanssaan duettona Another kind of love affair. Vuonna 2003 huipulle pyrittiin lanseeraamaan uusi poptähti Heidi. Heidin ainoaksi jääneellä albumilla feattaa ISO DEE nuorekkaassa kappaleessa Ken leikkiin ryhtyy. Harmi, että eräänlaiseksi kulttiklassikoksi osoittautunut vuonna 2004 Beats and Stylesin kanssa esitetty Hyttystanssi (Pommittajat) puuttuu Spotifysta. Onneksi on YouTube.

Uudempia lauluja edustaa vuonna 2009 levytetty Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama väkevä Ihmiset rakastakaa, joka julkaistiin gospelteemaisella kokoelmalla. Englannin kielen taitoaan Danny esittelee rockstandardeilla Cadillac ja Rock this town.

Aiheesta muualla


Dannyn viralliset kotisivut

Dannyn pitkän oppimäärän voi opiskella seuraavista teoksista:

Snellman Saska (toim.) (2000) Danny. WSOY, Helsinki.

Hämäläinen Jyrki (2006) Iso-D. Otava, Helsinki.

Veijalainen Markku (2016) Danny – Minulta Sinulle. Readme.fi, Helsinki.

Dannyn ja Armin yhteistyötä käydään perusteellisesti läpi Petri Tuunaisen kirjoittamassa Armi-elämäkerrassa (2005) Armi Aavikko 1958–2002. Kirjastudio, Helsinki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti