18. heinäkuuta 2016

Suomidiskotärpit # 3

Kesällä 2016 Finnhitsaaja-blogin teemana on suomidisko. Suomidiskotärpit-juttusarjassa pengotaan arkistojen aarteita ja esitellään muutamia diskoaikakauden helmiä ja kulttiklassikoita. Levytyksistä on tarjolla Spotify-linkki ja/tai Youtube-video.

Suomidiskotärpit-sarjan kolmannessa osassa esitellään vuosina 1980–1985 levytettyjä kansainvälisten diskohittien suomenkielisiä käännösversioita. Tarkoituksena ei ole esitellä tuttuakin tutumpia kappaleita tai kaikkein kuluneimpia ikivihreitä. Käännöskappaleiden kulttuuri oli vielä 80-luvun alkupuoliskolla vahvasti voimissaan suomalaisessa iskelmäteollisuudessa. Kasarihittien härmäläiset vastineet menivät ajoittain melkoisen campin puolelle...

Edelliset tekstit:
Suomidiskotärpit # 2
Suomidiskotärpit # 1

Taiska – Villi vapaudenkaipuu

- Looking for freedom - Jack White - Gary Cowtan, suom. san. Raul Reiman, sov. Jori Sivonen ℗ 1980 Finnlevy

Monet mieltävät Looking for freedomin David Hasselhoffiin, joka nousi levytyksellä Keski-Euroopassa listojen kärkeen vuonna 1989. Historian siivet havisivat, kun Hoff esitti laulun Berliinin muurin raunioilla vuodenvaihteessa 1989–90. Laulu on kuitenkin alun perin levytetty Saksan liittotasavallassa jo vuonna 1978. Englanniksi sen levytti Marc Seaberg ja saksankielisen version Auf der Straße nach Süden Tony Marshall. Vain kaksi vuotta ensijulkaisunsa jälkeen laulu päätyi Taiskan levytettäväksi. Vuonna 1980 ei tietenkään voinut vielä aavistaa kuinka suuri klassikko laulusta muodostuisikaan kymmenisen vuotta myöhemmin. Hasselhoffin version innoittamana Anita Hirvonen levytti laulusta vuonna 1990 oman versionsa Hullu vapauden kaipuu uudella sanoituksella.



Markku Aro – Sua en saa puhumaan

- We don't talk anymore - Alan Tarney, suom. san. Pertti Reponen, sov. Kalervo Halonen ℗ 1980 Finnlevy

Sir Cliff Richard on tehnyt todellista listahistoriaa Britanniassa. Hän on ainoa esiintyjä, joka on saavuttanut virallisia listasijoituksia seitsemänä vuosikymmenenä. Listaykkösenä hän on ollut viidellä eri vuosikymmenellä. 1970-luku oli tälle 50- ja 60-lukujen teini-idolille menestyksen kannalta hieman hiljaisempaa aikaa. Vuosikymmenen lopulla hän onnistui kuitenkin taas palaamaan listojen kärkeen. Devil woman vuonna 1977 oli herättänyt jo paljon kiinnostusta, mutta vuosikymmenen kruunasi kesällä 1979 julkaistu We don't talk anymore, josta tuli Cliff Richardin ensimmäinen brittilistan ykkönen sitten Congratulations-euroviisun vuodelta 1968. We don't talk anymore -superhitillä Richard osoitti epäilijöilleen, ettei jäänyt vain yhden aikakauden supertähdeksi. Cliff Richard ei myöskään pudonnut kehityksen kelkasta: olihan We don't talk anymoren soundimaailma aikanaan moderni ja ajan hengessä. Suomessakin We don't talk anymore nousi listoilla kärkisijoille. Markku Aron lisäksi laulun suomenkielisen version levyttivät Juhamatti ja ELF-yhtye.



Kirka – Kesällä kaikki on toisin

- 10 o'clock postman - Tim Norell - Björn Håkanson, suom. san. Raul Reiman, sov. Veikko Samuli ℗ 1980 Finndisc

Kirkan ura eli 70-luvun jälkipuoliskolla ja 80-luvun alussa suvantovaihetta, vaikka hänen levytettäväkseen tarjottiin lukuisia mainioiden kansainvälisten hittien suomenkielisiä versioita. Ruotsalainen Secret Service -yhtye oli syntynyt vuoden 1979 Melodifestivalenia – eli Ruotsin euroviisukarsintoja – silmällä pitäen. Siellä jäsenet esiintyivät vielä nimellä Ola + 3, mutta pian kilpailun jälkeen keksittiin iskevämpi nimi Secret Service. Heidän esikoisalbuminsa sisälsi kaksi merkittävää hittiä: Oh Susie ja tämä 10 o'clock postman, joka nousi listoille Ruotsin lisäksi muun muassa Saksassa ja Itävallassa. Esikoisalbumi osoittautui Ruotsissa melkoiseksi menestykseksi. Eihän tämä levytys nyt varsinaisesti ole diskoa, mutta jos Mikä fiilis -kokoelmillekin kelpasivat Markku Aron Rainbow-veto ja Fredin Bowie-cover, niin menköön nyt tämä ehta kasari tässä yhteydessä...



Satu Pentikäinen – Yhdessä pystymme siihen

- Magic - John Farrar, suom. san. Raul Reiman, sov. Veikko Samuli ℗ 1981 CBS Records

Olivia Newton-John nousi ilmiömäiseen suosioon tähditettyään Grease-elokuvan naispääosan vuonna 1978. Kahta vuotta myöhemmin vuorossa oli Xanadu-elokuva. Itse leffa ei menestynyt kovinkaan hääppöisesti, mutta siinä kuultava musiikki sen sijaan kelpasi kuluttajille oikein hyvin. Soundtrack osoittautui kaupalliseksi menestykseksi. Rainassa kuultavista kappaleista Newton-Johnin esittämä Magic nousi Yhdysvalloissa jopa listaykköseksi. Suomessa sen sai levytettäväkseen nuori Satu Pentikäinen toiselle albumilleen Pellit auki (1981). Satu Pentikäisen kahdeksan vuotta kestänyt levytysura ajoittuu juuri suomidiskon kuumimpiin vuosiin (1979–1986).



Jaana Wilenius – Tiina Titityy

- Dance little bird - W. Thomas - T. Rendall, suom. san. Raul Reiman, sov. Kaj Westerlund ℗ 1981 PSO

1980-luvun alussa maailmalla hurahdettiin tiputanssiin. Hollantilaisen Electronica's-yhtyeen levytys nousi Suomessakin listaykköseksi. Tiputanssia tanssittiin jopa Linnan juhlissa Assi Koiviston johdolla. Suomessa on ollut hyvin usein tapana vääntää menestyneisiin instrumentaalisävellyksiin laulettu versio. Niinpä Raul Reiman sai tehtäväkseen kirjoittaa tiputanssin melodiaan sanoituksen. Sen sai levytettäväkseen aivan loppuvuodesta 1981 kotkalaissyntyinen Jaana Wilenius, jonka ainoaksi jäänyt albumi No sitä sattuu (1982) on noussut iskelmäpoikien keskuudessa melkoiseksi kulttiklassikoksi. Tiina Titityyn lisäksi älppärin suosikkeja ovat Kissan hyppysteppi, Härmän hurmaa heinäkuu ja Hei, tuokaa samppanjaa. "Sillä diskojytinää, sitä kunnon rytinää, sitä kyllä saa ja se viihdyttää..."



Anita Hirvonen – Ihanaa elämää

- Raising my family - Tom Vuma - Malcolm Watson, suom. san. Raul Reiman, sov. Veikko Samuli ℗ 1982 CBS Records

Tammi- ja helmikuussa 1982 Electronica'sin alkuperäisen Tiputanssin komeillessa listaykkösenä kakkossijalla väijyi Steve Kekanan Raising my family. Steve Kekana on luonut kotimaassaan Etelä-Afrikassa pitkän ja menestyksekkään uran, mutta vuonna 1980 levytetystä Raising my family -kappaleesta tuli hänen ainoa merkittävä kansainvälinen menestyksensä. Maaliskuussa 1982 Raising my family kohosi Suomessakin listaykköseksi. Maailmalla villinneestä hitistä saatiin käännösoikeudet ja Anita Hirvonen levytti siitä sangen mukaansatempaavan suomenkielisen version. Jos saavutti Steve Kekana suosiota Suomen listoilla, niin menestyipä Anitakin sangen mainiosti: kappaleen sisältänyt De va kukku de -albumi nousi elokuussa 1982 peräti albumilistan ykköseksi!



Lea Laven – Mennäänks meille

- Musique magique / Crazy music - Jean Kluger - Daniel Vangarde, suom. san. Chrisse Johansson, sov. Veikko Samuli ℗ 1982 CBS Records

Raising my family nousi Suomessa uudestaan 1990-luvulla suosioon Sound of R.E.L.S. -yhtyeen versioinnin myötä. Samainen Sound of R.E.L.S. lämmitti uudelleen myös toisen tanssittavan kasarihitin Crazy music, josta oli toki tehty jo 1980-luvulla suomenkielinen versio. Crazy music on alun perin ranskalaisen Ottawan-duon levytys. Ottawan muistetaan parhaiten kappaleistaan D.I.S.C.O. ja Hands up. Duo levytti monista lauluistaan sekä ranskan- että englanninkieliset versiot. Crazy music kuului ranskaksi Musique magique. Laulu poimittiin Lea Lavenin vuonna 1982 julkaistulle albumille Bella cara. Vaikka Lavenin mahtava ääni pääsee parhaiten oikeuksiinsa sielukkaissa balladeissa, hänkin joutui 80-luvulla tekemään tuttavuutta konediskon kanssa. Banaalista sanoituksesta huolimatta Laven on joskus esittänyt laulua tanssilavakeikoillaan viimeisten laulujen joukossa. Sopiihan sanoituksen tematiikka erinomaisesti tanssilavoille, jotka ovat olleet aikoinaan tärkeitä kokoontumispaikkoja myös parinmuodostuksen kannalta: "mennäänks' meille vai mennäänks' teille?"



Paula Koivuniemi – Lähde kanssain

- Why tell me why - M. Duiser - P. Souer - G. Elias, suom. san. Pertti Reponen, sov. Markku Johansson ℗ 1982 Finnlevy

Tämän laulun monet suomalaiset tuntevat ensisijaisesti Carola Häggkvistin levytyksenä Säg mig var du står, joka on Främling-albumin (1983) toinen merkittävä hitti. Carolan Främling-albumihan on Ruotsin kaikkien aikojen myydyin pitkäsoitto ja se menestyi mainiosti Suomessakin. Alun perin laulu on kuitenkin hollantilaisen Anita Meyerin englanninkielinen levytys vuodelta 1981 Why tell me why, joka oli Alankomaissa suuri hitti ja listaykkönen kuuden viikon ajan. Laulusta tehtiin itse asiassa suomenkielinen versio jo ennen Carolan ruotsinkielistä. Paula Koivuniemi levytti kappaleen vuonna 1982 kultaa myyneelle albumilleen Luotan sydämen ääneen. Suomenkielinen versio on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, sillä monelle Carolaa ja Paulaakin diggaavalle suomalaiselle on tullut yllätyksenä, että laulusta on ylipäätään tehty suomalainen versio ja vieläpä näin nimekkään laulajan esittämänä.



Taiska – Ei voittajaa

- J'veux d'la tendresse - Jean-Paul Dreau, suom. san. Raul Reiman, sov. Jori Sivonen ℗ 1981 Finnlevy

1980-luvun alussa konesoundit yleistyivät suomalaisessa iskelmäteollisuudessa. Erityisesti Jori Sivosta pidetään suomalaisen koneiskelmän pioneerina. Vuonna 1981 Sivosen johdolla valmistui Taiskalle levytys, jossa säestyksestä vastasivat ainoastaan koneet ilman ensimmäistäkään "oikeaa" instrumenttia. Tausta syntyi Rolandin Jupiter 8 -syntikalla ja Mini-Moogilla. Levytys lienee lajinsa ensimmäinen kotimaisessa iskelmäteollisuudessa. Laulu on alun perin ranskalaisen Janic Prévostin J'veux d'la tendresse, josta jopa itse Elton John teki englanninkielisen version Nobody wins. Taiskan energinen versio ei missään nimessä kalpene alkuperäisille versioille.

Sovittaja Jori Sivonen taustoitti Taiskan suomenkielisen version valmistumisprosessia vuonna 2005 Selvis-lehden haastattelussa seuraavasti:
"Aamulla kello 9 Takomostudiossa alettiin tehdä ja kello 6 seuraavana aamuna lopetettiin. Mini-Moogilla ja simppeleillä analogisilla sekvenssereillä trigattiin esim. virvelisoundi erilaisia kohinoita lisäämällä. Rumpukoneet siihen aikaan oli naurettavia vehkeitä, ei ollut vielä esim. TR-808:aa. Jokainen rumpusoundi oli vaan potikoita vääntelemällä väsättävä. Kyllä siinä meni valtavasti aikaa nimenomaan rumpujen tekemiseen. - - Pakko sanoa, kun sattumalta äskettäin kuulin sen biisin, ettei siinä mitään vikaa ole edelleenkään." (Selvis-lehti 02/2005)



Tuijamaria – Ai-ai Jussi

- Ay ay ay ay Moosey - David Jaymes - Geof Deane, suom. san. Juha Vainio, sov. Jori Sivonen & Markku Johansson ℗ 1983 Finnlevy

Tuija Maria Korpipää kuuluu suomidiskon tähdenlentoihin. Hänen levytysuransa kattaa kaikkiaan vain kaksi singleä, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1983 artistin ollessa 18-vuotias. Molempien singlekiekkojen A-puolet ovat jääneet jossain määrin elämään. Ajankohtainen Pac-Man kuume on suomenkielinen versio Buckner & Garcia -duon hitistä Pac-Man Fever. Levytyksen myötä Tuijamaria pääsi esiintymään kyseisen tietokonepelin markkinointitilaisuuksiin. Tuijamarian suurin hitti oli kuitenkin ehdottomasti Ai-ai Jussi, joka on suomenkielinen versio Modern Romance -yhtyeen hitistä Ay ay ay ay Moosey. Juha Vainion suomenkielisessä tekstissä kuvaillaan inttilesken tuntoja. Nuorekkaan kielenkäytön lisäksi laulussa kuullaan armeijasanastoa: "sä milloin saat HLää..."

Ai-ai Jussi suorastaan villitsi Suomen iskelmännälkäistä kansaa kesällä 1983. Tuijamaria on kertonut Tony Latvan ja Petri Tuunaisen Iskelmän tähtitaivas -teoksessa ajatuksiaan lyhyestä iskelmätähden urastaan ja hittikappaleensa vastaanotosta:
"Ihmiset tungeksivat lavan edessä pyytäen Tuijamarian nimikirjoitusta mitä kummallisimpiin paikkoihin: fanikorttien lisäksi vaatteisiin, reisiin, käsivarsiin jne. Taiteilijanimeään raapustellessaan Tuija tunsi itsensä 'nöyrän huvittuneen hölmöksi' ja mietti, onko iskelmätähteys sittenkään hänen juttunsa." (Latva & Tuunainen 2004, 438)



Armi Aavikko – Paratiisi

- Paradise - L. Russell Brown - Joel Diamond, suom. san. Kaisu Liuhala, sov. Jori Sivonen ℗ 1983 Finnlevy

Vuonna 1982 valmistui kanadalaisyhdysvaltalainen elokuva Paradise, jonka juoni oli miltei suora kopio muutamaa vuotta aikaisemmin ilmestyneestä Blue Lagoon -rainasta. Teineille ja muille seksuaali-identiteetistään hämmentyneille suunnattu Paradise sisälsi runsaasti paljasta pintaa ja (pikku)tuhmaa kuvastoa. Elokuva itsessään ei menestynyt mairittelevasti, mutta siihen liittynyt musiikki osoittautui menestykseksi. Elokuvan teemabiisin Paradise lauloi sen naispääosan esittänyt – monien teinipoikien märkien päiväunien kohde – Phoebe Cates ja se nousi melkoiseksi hitiksi. Suomessakin Catesin levytys nousi singlelistalle syksyllä 1982. Suomeksi laulusta levytettiin useampikin versio. Edellä mainittu Tuijamaria levytti itse asiassa laulun Ai-ai Jussi -singlen B-puolelle. Syksymmällä Uusi Finnhits -kokoelmalla julkaistiin Armi Aavikon näkemys samaisesta laulusta. Armi on levyttänyt ilman Dannya toistakymmentä levytystä, muun muassa kokonaisen sooloalbumin vuonna 1981.



Eini / Anneli Pasanen – Tavataanko taas

- Manuel Goodbye - B. Dietrich - G. Grabowski - M. Simons - J. White, suom. san. Raul Reiman Einin versio: sov. Jori Sivonen ℗ 1983 Finnlevy Anneli Pasasen versio: sov. Kari Litmanen ℗ 1984 CBS Records

1980-luvun merkittävimpiä viihdeilmiöitä olivat ehdottomasti televisiosarjat Dynastia ja Dallas. Dallasissa Afton Cooperia esittänyt Audrey Landers aloitti uransa laulajana vuonna 1983. Tuolloin hänen laulajanuransa läpimurroksi osoittautui levytys Manuel Goodbye. Vaikka monet suhtautuivatkin aluksi hieman huvittuneena Dallasin Afton Cooperiin laulajana, Audrey Landers on siitä lähtien luonut pitkän uran levyttävänä artistina, jolta on julkaistu albumeja jo neljällä vuosikymmenellä. Erityisesti hän on nauttinut suosiota saksankielisessä Keski-Euroopassa. Manuel Goodbye poimittiin alun perin Einin levytysrepertuaariin. Eini oli 1980-luvun alkupuoliskolla yksi Suomen suosituimpia diskolaulajia, joten hän oli sangen luonteva valinta kansainvälisten diskohittien suomenkielisten versioiden esittäjäksi. Anneli Pasanen levytti seuraavana vuonna kilpailevalle levy-yhtiölle oman versionsa kappaleesta.

   

Meiju Suvas – Kova duuni on rahaa

- She works hard for the money - Donna Summer - Michael Omartian, suom. san. Raul Reiman, sov. Kaj Westerlund ℗ 1983 Finnlevy

Meiju Suvas nousi raketin lailla suomalaisten artistien eturiviin vuonna 1982, kun hänen esikoisalbuminsa myi upeasti yli 54 000 äänitettä. Hienosti menestyneen albumin myötä Meijusta tuli yksi Suomen suosituimpia – ellei hetkeksi aikaa peräti suosituin – diskomusiikin esittäjiä. Keväällä 1983 diskotähti Donna Summer levytti yhden suurimmista hittikappaleistaan She works hard for the money, joka nousi ympäri maailmaa listojen kärkeen. Suomessakin se oli parhaimmillaan singlelistan neljäntenä. Pomminvarmalta hitiltä vaikuttanut She works hard for the money käännettiin suomeksi Meijun toiselle albumille, jolle oli tarve etsiä mahdollisimman potentiaalisia hittikappaleita. Suomenkielinen versio tarjoilijatytön sielunelämästä ei kuitenkaan osoittautunut yhtä suureksi menestykseksi kuin alkuperäinen, vaikka siinä lauotaan elämän suuria totuuksia: "kova duuni on rahaa, jota tarvii jokainen". Ja mitä sillä rahalla voi tehdä? Näin runoili Raul Reiman käännöksensä c-osassa: "Työssä kun käyt, palkan saat nostaa / itselles voit viihdettä ostaa / aarteita maan omistamaan / prinssit sekä prinsessat päällä maan." Näin on selitetty markkinatalouden lainalaisuuksia diskoiskelmän muodossa. Meiju Suvaksen toinen albumi Pidä musta kiinni menestyi myös mukavasti myyden kultaa.



Markku Aro & Nisa Soraya – Trala laa

- Tralala - Eddy Ouwens - A. van Olm, suom. san. Raul Reiman, sov. Kalervo Halonen ℗ 1984 Finnlevy

CAMP-VAROITUS! Markku Aron ja singaporelaisen Nisa Sorayan yhteistyö on yksi suomalaisen iskelmähistorian kiehtovimpia tarinoita. Pariskunnan varsinainen läpimurto koitti vuoden 1981 euroviisukarsinnoissa duetolla Mun suothan tulla vierees sun. Seuraavana vuonna Nisan sooloura lähti komeaan liitoon hitillä Huone 105. Vuonna 1982 julkaistiin Nisan kokopitkä sooloalbumi. Markku Aro ja Nisa Soraya palasivat yhdessä samaan levytysstudioon vielä vuonna 1984, kun hollantilaisen Phil & Company -duon ilmeisesti sensuelliksi tarkoitetuksi hitille Tralala kaivattiin suomenkielistä versiota. Jos alkuperäinen esitys on jo tarpeeksi päätön, niin suomenkielinen versio on suorastaan tyrmäävä. "Uuu, sä saat mut trala laan ja ding däng dong!" Entä minkäköhän eufemismi on ilmaisu "nyt soi mun dingeling"? Kulttiklassikkoainesta.



Leena Vanamo – Viet itsekontrollin

-Self Control - G. Bigazzi - R. Riefoli, suom. san. Vexi Salmi, sov. Vesa Torppa ℗ 1984 CBS Records

Laura Branigan saavutti 80-luvun alkupuoliskolla jättihittejä levyttämällä omia versioitaan italialaisista kappaleista. Gloria oli ollut alun perin Umberto Tozzin kappale, kuten myös Ti amo, josta Branigan teki niin ikään coverin. 1984 italialistähti Raf (oik. Raffaelle Riefoli) levytti Self controlin, josta tuli jo hänenkin versionaan mainitsemisen arvoinen menestys. Braniganin version myötä laulusta tuli kuitenkin maailmanlaajuinen megahitti ja yksi vuoden 1984 merkittävimmistä pop-hiteistä. Vexi Salmi käänsi – tosin 1980-luvulla usein käyttämällään salanimellä Antero Ollikainen – hitin suomenkieliseen asuun Viet itsekontrollin. Laulusta levytettiin kaksi merkittävää versiota. Leena Vanamo oli tullut tutuksi muun muassa Frederikin taustalaulajana. Vuonna 1984 hän levytti Reetun kanssa duettona italoiskelmän Haluan vain sun, joka esitettiin muun muassa Levyraadissa, minkä myötä Leena Vanamo saavutti suuren yleisön huomion ensimmäisen kerran. Samana vuonna julkaistiin Leena Vanamon pitkäsoittoalbumi Sua haluan, jonka vetonaulana oli tämä Viet itsekontrollin. Vanamo kutsuttiin Toivotaan toivotaan -ohjelmaan esittämään hittikappaleensa. Lopputuloksena syntyi video, joka on noussut YouTube-aikoina suorastaan kulttiklassikoksi. Sairaanhoitajankin työtä tehnyt artisti oli mukana suunnittelemassa videon tematiikkaa ja koreografiaa.



Kilpailu käännöskappaleista oli kuitenkin ajoittain suorastaan armotonta. Viet itsekontrollin vaikutti niin varmalta hitiltä, että kilpaileva levy-yhtiö antoi laulun Meiju Suvaksen levytettäväksi. Meiju Suvas oli tuohon aikaan Suomen suosituimpia diskoesiintyjiä, kun taas Leena Vanamo oli vasta aloittelemassa soolouraansa. Valitettavasti Meiju Suvas onnistui osittain "varastamaan" hitin Vanamolta, ja ainakin nykyään Suvaksen versio on tunnetumpi. Oman huvittavan piirteensä suomidiskon jumalattarien kilpailuasetelmaan toi se, että sekä Meiju että Leena Vanamo olivat ennen läpimurtojaan toimineet yhdessä samaan aikaan Frederikin kesäkiertueella taustalaulajina.

Marion – Nainen

- Voglio - R. Ferrato - S. Menegale - G. Monetto - A. Zitelli, suom. san. Raul Reiman, sov. Antti Hyvärinen ℗ 1984 EMI Finland

Myös Marion Rung joutui suomidiskon aikakaudella tekemään tuttavuutta uudenlaisen iskelmäsoundin kanssa. Marionilta julkaistiin vuosina 1983 ja 1984 kaksi albumia Elän kauttasi ja Nainen, jotka tunnetaan nykyään Marionin konedisko-albumeina. Älppärit eivät kuitenkaan menestyneet ja 1970-luvun supertähden suosio syöksyi näinä aikoina melkoiseen alamäkeen. Vuonna 2005 Marionin tuotannosta julkaistiin 4 CD:n boksi, jonka esittelytekstissä Juha Nikulainen ja Jaripekka Koikkalainen kuittaavat näiden albumien tyylin lyhyen diplomaattisesti: "ehkä uudistunut tyyli syntetisaattorisoundeineen oli hieman liian suuri muutos Marionin laulujen ystäville". Molemmat albumit sisältävät kuitenkin myös kohokohtansa. Niihin on ehdottomasti luokiteltava tämä Nainen-albumin nimikkobiisi, jonka alkuperäinen italialainen versio on jäänyt kuitenkin sangen tuntemattomaksi. Vauhdikasta kasarisovitusta dominoivat Kari Litmasen soittama syntetisaattori ja Jartsa Karvosen sähkörummut.



Tarja Jykylä – Kädestä päivää

- Amore amore - C. Conti - D. Pace, suom. san. Raul Reiman, sov. Laszlo Varga ℗ 1985 Polarvox

Tarja Jykylä kuuluu suomidiskon lukemattomiin tähdenlentoihin. Hän kävi levyttämässä ensimmäiset levytyksensä jo 1970-luvun puolella, mutta hänen soolouransa käynnistyi kunnolla vasta 1980-luvun puolivälissä. Tarja Jykylän ainoaksi jäänyt albumi julkaistiin vuonna 1985. Jykylän LP-levyltä on noussut muutamia kulttiklassikoita, kuten esimerkiksi tämä italoiskelmä Amore amore, josta tuli Raul Reimanin kynäilemänä Kädestä päivää.



Eila Torvela – Kuin tälli päähän

- Te quiero mi amor - S. Collins - A. Bärtels, suom. san. Raul Reiman, sov. Kaj Westerlund ℗ 1985 Finnlevy

"Kun pyysin illalla leipää, pappa sanoi näin: no ken sitä yöllä nyt syö", lauloi uusi tulokas Eila Torvela Suomen kansalle vuoden 1984 Kevään sävelen finaalissa. Torvelan esittämä laulu Hulivilityttö ei menestynyt kilpailun asiantuntijaraadin äänestyksessä, mutta Suomen iskelmännälkäinen kansa otti uuden tulokkaan avosylin vastaan. Eila Torvela levytti muutaman vuoden ajan Anita Hirvosen ja Tarja Ylitalon hengessä rempseitä ralleja, joista kulttiklassikoiden asemaan ovat nousseet muun muassa Köyhä ja savolainen, Tynamiitti tappaa sekä tämä Kuin tälli päähän, joka on alun perin espanjankielisestä otsikostaan huolimatta saksalainen kasaridiskoschlager.



Vicky Rosti – Riisu pois jo arkipaita

- Wake me up before you go go - George Michael, suom. san. Erkka Kettunen, sov. Kalervo Halonen ℗ 1984 Finnlevy

Suomalaisessa iskelmäteollisuudessa tehtailtiin käännöskappaleita ahkerasti aina 1980-luvun puoliväliin asti. Niinpä siihen asti aina, kun esimerkiksi Britannian tai Yhdysvaltojen listoille nousi uusia esiintyjänimiä, niin heidänkin hittikappaleistaan pyrittiin saamaan käännösoikeudet. George Michaelin ja Andrew Ridgeleyn Wham-duoakin ehdittiin coveroida suomeksi sen jälkeen, kun duo nousi suursuosioon Wake me up before you go go -hitillään vuonna 1984. Whamin lopullisen läpimurtohitin suomenkielisen tekstin kynäili uuden sukupolven lauluntekijä Erkka "Edu" Kettunen. Riisu pois jo arkipaita on kuitenkin vuosien saatossa ehtinyt herättää hilpeyttä. Laulun sai levytettäväkseen Vicky Rosti, joka oli vetäytynyt keikkalavoilta 1980-luvun alkaessa halutessaan keskittyä perhe-elämään, mutta kävi kuitenkin silloin tällöin levyttämässä satunnaisia levytyksiä.



Jokke Seppälä – Kuiskaus

- Careless whisper - George Michael - Andrew Ridgeley, suom. san. Edu Kettunen, sov. Kassu Halonen ℗ 1985 Polarvox

Edu Kettunen kirjoitti suomenkielisen tekstin myös toiseen suuren luokan Wham-klassikkoon. Tai oikeastaanhan Careless whisper merkittiin George Michaelin soolohitiksi, vaikka se julkaistiinkin Whamin menestysalbumilla Make it big. Alkuperäinen Careless whisper menestyi syksyllä 1984 mainiosti myös Suomen listoilla nousten parhaimmillaan kakkossijalle. Suurhitin suomenkielisen version levytti Jokke Seppälä, joka oli 1980-luvun alkuvuosina julkaissut useamman albumillisen laadukasta englanninkielistä tanssimusiikkia. Sisarusduo CatCat levytti Kuiskauksesta tunnetumman version platinaa myyneelle albumilleen Bye Bye Baby vuonna 1994. CatCatin version sanoitus mukailee Edu Kettusen alkuperäistä, joskin jotkut kohdat on muokattu sisarusten vauhdikkaaseen versioon sopivammaksi.



Meiju Suvas – Ota kii

- You're my heart, you're my soul - Steven Benson, suom. san. Chrisse Johansson, sov. Jori Sivonen ℗ 1985 Finnlevy

Modern Talkingiakin ehdittiin vielä levyttää suomeksi ennen kuin käännöshittien kulttuuri tyrehtyi lähes olemattomiin suomalaisessa iskelmäteollisuudessa. Duon läpimurron You're my heart, you're my soul suomenkielisen version Ota kii sai levytettäväkseen Seija Simola, jolle kappale ei missään nimessä sopinut parhaalla mahdollisella tavalla. Modern Talkinginin edustama keskieurooppalainen synthpop-genre on kieltämättä todella kaukana siitä sielukkaasta musiikista, millä Seija Simola saavutti läpimurtonsa 1960-luvun lopussa. Ota kii -laulusta levytti oman versionsa myös Meiju Suvas, jonka diskoimagoon ja levytysrepertuaariin laulu sopikin huomattavasti paremmin. Meiju olisi voinut saada Ota kii -levytyksestä isonkin hitin, mutta jostain kumman syystä hänen levytyksensä julkaistiin vain singlellä ja eri esittäjien kokoelmalevyillä.



Eini – Viides kevät

- Do you wanna - Dieter Bohlen, suom. san. Raul Reiman, sov. Jori Sivonen ℗ 1985 Finnlevy

Modern Talkinginin debyyttialbumi The 1st Album menestyi erinomaisesti Suomessa nousten heinäkuussa 1985 jopa albumilistan ykköseksi. You're my heart, you're my soul -superhitin lisäksi albumin kuudes raita Do you wanna poimittiin Einin levytettäväksi hänen vuonna 1985 julkaistulle albumilleen. Hyvin pian vuoden 1985 jälkeen diskoiskelmä poistui muodista, suomalaisessa musiikkikentässä alkoi iskelmän kriisi ja käännöshittien tehtaileminen hyytyi täysin. Monet suomidiskoa esittäneet artistit joutuivat levyttämään toisenlaista musiikkia tai lopettivat levyttämisen kokonaan. Muutamat kestotähdet, kuten esimerkiksi juuri Eini, jatkoivat uraansa toisenlaisen iskelmämusiikin parissa. Myös Viides kevät päätyi myöhemmin CatCatin levytettäväksi.




Juttua muokattu 30.12.2016. Lisätty Jokke Seppälän ”Kuiskaus”, johon viitattiin jo alkuperäisessä tekstissä, mutta jonka video ilmestyi YouTubeen vasta nyt.

Listasijoitukset on tarkistettu Timo Pennasen sivustoilta Sisältää hitin – Suomen listalevyt, Suomen vanhat albumilistat sekä Suomen vanhat singlelistat.

2 kommenttia:

  1. Modern Talkingin debyytiltä suomenkielisen asun sai myös toinen singlelohkaisu "You can win if you want" Frederikin tulkintana "Voittaa voit jossakin". Alkuperäiselle melko uskollinen versio löytyy Reetun älppäriltä "Vänrikki Skool". Artisti kehuskeli kerran, että hän laulaa itse jopa kertosäkeen eunukkikuorossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos erinomaisen hyvästä anekdootista! Tosiaan tällainenkin "helmi" Frederikin tuotannosta löytyy. Reetu Recordsin toimitusjohtaja sai varmaan itse linjata "eunukkikuorolaiset". ;)

      Poista