7. maaliskuuta 2015

Kuukauden levyartikkeli: Finnhits 2 (Finnlevy, 1975)

Ajattelin julkaista (ainakin tänä vuonna) joka kuun ensimmäinen lauantai kirjoituksen jostain klassikkolevystä, joka on ollut tavalla tai toisella merkittävä vuosien varrella. Sarjan aloittaa legendaarinen kokoelma, joka oli 37 vuotta Suomen kaikkien aikojen myydyin kokoelmalevy.

"Finnhits" on käsite sekä levysarjana että musiikkityylinä. Musiikkityylinä Finnhits viittaa useimmiten 1970-luvulla levytettyihin ikivihreisiin suomenkielisiin pop-iskelmiin. Esimerkiksi usein mainitaan, että Vicky Rostin ja Freemanin legendaariset hitit ovat finnhits-musiikkia tyylipuhtaimmillaan. Musiikkityylin käsitteenä "Finnhitsiä" on tosin käytetty melko laajasti. Siitä on osoituksena esimerkiksi vuonna 2012 järjestetty suosittu Finnhits-kiertue, jossa esiintyivät Danny, Eini, Frederik, Vicky Rosti ja Tapani Kansa. Kyseisen kiertueen konserteissa Finnhits-käsitteen alle hyväksyttiin niin Dannyn ja Tapani Kansan jo 1960-luvun puolella levytetyt menestyshitit kuin Einin 1980-luvulla levyttämät diskokappaleet. Näin ollen esimerkiksi niin Dannyn Tuuliviiri ja Seitsemän kertaa seitsemän (1968) kuin Einin legendaarinen elokuvasävelmä Kesä ja yö (1984) saivat edustaa "finnhits-musiikkia". Nurinkurisesti käsitteen alkuosalla viitataan suomalaisuuteen, vaikka finnhitsien kulta-aikana elettiin käännösiskelmien valtakautta. Toisin sanoen, vain pieni murto-osa finnhitseistä on alun perin suomalaista alkuperää.

Finnhits-musiikki mielletään kuitenkin leimallisesti 1970-lukuun erityisesti sen vuoksi, että 70-luvun jälkipuoliskolla julkaistiin legendaarista Finnhits-levysarjaa. Levysarjan ideana oli koota 16 suosioon noussutta levytystä samalle kokoelmalle. Ensimmäinen Finnhits-kokoelma julkaistiin alkuvuodesta 1975. Vuosien 1975 ja 1979 välillä julkaistiin vuosittain kaksi Finnhits-kokoelmaa, joten 70-luvun päätyttyä oli julkaistu jo kymmenen kokoelmaa. Sarja jatkui katkeamattomana vielä vuoteen 1981, johon mennessä julkaistiin neljä 80-luvun Finnhits -kokoelmaa. Nykyään näitä 14 kokoelmaa pidetään varsinaisina legendaarisina Finnhits-kokoelmina, jotka Warner Music Finland julkaisi CD-formaatissa vuosina 2003–2004. Finnhits-levysarjaa on pyritty elvyttämään myöhemmin. Vuosina 1983, 1984 ja 1986 julkaistiin Uusi Finnhits -kokoelmat. 1990-luvulla Fazer Records julkaisi jälleen kolme kokoelmaa Finnhits-nimellä, missä markkinoitiin levy-yhtiön suosituimpien artistien uusia levytyksiä. Vuonna 2009 Warner Music Finland julkaisi nimellä Finnhits 2.0 kokoelmalevyjä, jotka sisälsivät hittilevytyksiä mm. Chisulta, Juha Tapiolta ja Maija Vilkkumaalta. Kesällä 2010 Ilta-Sanomat julkaisi numeroissaan Finnhits-sarjaa, joissa esiteltiin päivittäin jokin legendaarinen suomalainen hittikappale. Juttusarjan kylkiäisiksi Ilta-Sanomat julkaisi yhdessä Warnerin kanssa lehtiensä oheismateriaaliksi peräti kymmenen omaa Finnhits-CD-kokoelmaansa, joiden kansitaide muistutti alkuperäisiä Finnhits-kokoelmia. Kokoelmien kappalevalinnoilla ei ollut kuitenkaan mitään tekemistä alkuperäisen Finnhits-sarjan kanssa.

Finnhits ei ollut toki ensimmäinen LP-kokoelmasarja, johon koottiin aikansa hittejä samojen kansien alle. Suomalaiset levy-yhtiöt olivat julkaisseet aikoinaan muun muassa Huipulla ja Toivekonsertti -kokoelmasarjoja. Finnhitsistä tuli kuitenkin kokoelmasarjoista legendaarisin. 1970-luvun Finnhits-kokoelmat olivat suuria kaupallisia menestyksiä, jotka menestyivät loistavasti Suomen albumilistalla. Kuusi ensimmäistä Finnhits-kokoelmaa saavuttivat Suomen albumilistalla ykkössijan. Finnhits-kokoelmien kohdalla suureen menestykseen johti epäilemättä osaltaan täysin uusi ilmiö levymarkkinoilla: mainoskampanja televisiossa. Nykyaikana voi olla vaikea ymmärtää, että uusien levyjen mainostaminen televisioissa on ollut aikoinaan uusi ja ennennäkemätön ilmiö. Finnhits-levyjen kannet erottuivat joukosta "Tuttu levy TV:stä!" -merkinnöillä. (YouTubesta löytyvät Finnhits 5 ja Finnhits 6 -kokoelmien mainokset.)

Finnhits-kokoelmia julkaisi Suomen suurin levy-yhtiö Finnlevy. Edes levy-yhtiössä ei osattu aavistaa, kuinka suuren menestyksen televisiomainonta voisi aiheuttaa. Teoksessa Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Gronow, Lindfors, Nyman (toim.) 2002, Tammi) Jaakko Karilainen on kuvaillut Finnlevyn henkilökunnan ajatuksia ensimmäisen Finnhits-kokoelman julkaisun aikoihin:
"Koska televisiokampanja oli kallis, jälleenmyyjät saivat normaalia pienemmät alennukset eikä levyissä ollut vaihto-oikeutta kuten tavallisesti. '[Osmo] Ruuskanen arvuutteli henkilökunnalta levyjen myyntimääriä. Oma arvioni oli 3 000, joku sanoi 700, eräs puhelinmyyjä peräti 15 000.' Karilaisen mukaan kenelläkään ei ollut mitään käsitystä televisiomainonnan vaikutuksesta tällä alalla, ja niinpä menestys ylitti hurjimmatkin arvaukset moninkertaisesti: 'Ensimmäistä levyä myytiin 98 000!'"
Ensimmäinen Finnhits-kokoelma ilmestyi alkuvuodesta 1975 ja se sisälsi hittilevytyksiä vuosilta 1973 ja 1974, joskin joukkoon oli eksynyt myös Kirkan Mamy blue, joka ikuistettiin jo vuonna 1971. Vuodesta 1972 lähtien Suomen kaksi suurinta levy-yhtiötä, Finnlevy ja Scandia, kuuluivat samaan konserniin. Levy-yhtiöt kilpailivat vielä keskenään verisesti esimerkiksi käännöskappaleiden oikeuksista, mutta samaan konserniin kuuluminen mahdollisti yhteisten kokoelmien julkaisemisen. Ensimmäisellä Finnhits-kokoelmalla olikin vain Finnlevyn ja Scandian artistien levytyksiä. Tästä johtuen muutamien hittien kohdalla ei käytetty suosituinta versiota. Uneen aika vaipuu, Eviva Espanja ja Niin olivat Kisun, Marionin ja Lea Lavenin hittejä, mutta artistit levyttivät kilpailevalle EMI Finland -levy-yhtiölle. Niinpä Eviva Espanjasta julkaistiin kokoelmalla Tuula Siponiuksen versio. Uneen aika vaipuu ja Niin -kappaleista oli valikoitu 1970-luvun alun äänikuningas Fredin cover-versiot. Suuresta suosiostaan huolimatta Fredi ei onnistunut omimaan näitä kahta levytystä omiin nimiinsä: kansa halusi kuulla hitit Kisun ja Lea Lavenin tulkitsemina.

Finnhits-kokoelma oli mukava myyntimenestys. Kokoelma oli kahden kuukauden ajan Suomen myydyin albumi. Jatkoa levysarjalle saatiin syksyllä 1975, jolloin ilmestyi sarjan legendaarisin julkaisu: Finnhits 2.

Kakkososaan sisällytettiin myös konsernin ulkopuolisen EMI Finlandin levytyksiä. 16 levytyksestä peräti viisi olivat EMI:n levytyksiä: El bimbo, Hasta manana, Silloin, Sininen ja valkoinen sekä Tumma nainen. Jukka Kuoppamäki on muistellut elämäkerrassaan Elämän valtatie (1998) saaneensa levy-yhtiöstään EMIstä moitteita, kun oli antanut luvan julkaista Sinisen ja valkoisen kilpailevan levy-yhtiön kokoelmalla. Kuoppamäki piti itse tärkeänä, että laulu pääsisi mukaan kokoelmalle, jota oletettavasti myytäisiin hyvin. Lopulta kokoelmalle päätyi kuitenkin Sinisen ja valkoisen lisäksi neljä muutakin EMI-hittiä. Ilmeisesti EMIssäkin lopulta ymmärrettiin levy-yhtiöiden välisen yhteistyön potentiaali. Finnhits 2 -kokoelman ainoa selkeä coverlevytys on levyn päätösraita Kalliolle, kukkulalle. KOM-teatterin Love Recordsille levyttämä legendaarinen levytys on kokoelmalla korvattu mystisen ABC-kuoron versiona. ABC-kuorosta en tiedä muuta kuin että sen nimissä on julkaistu vain kaksi levytystä. Tämän Kalliolle kukkulalle -version lisäksi kuoro levytti version Ruusuja hopeamaljassa -ikivihreästä kokoelmalle Listoilla 4.

Finnhits 2 tarjoaa oivallisen läpileikkauksen suomalaisen pop-iskelmän suurimpiin menestyksiin vuodelta 1975. Suomirock on tässä vaiheessa jätetty vielä Finnhits-käsitteen ulkopuolelle, joten levyllä ei kuulla esimerkiksi Hectoria, Juice Leskistä tai Hurriganesia, Sleepy Sleepersistä puhumattakaan. Toki syynä saattaa olla myös "väärät" levy-yhtiöt. Hector levytti pienelle PSOlle, Juice ja Hurriganes taas olivat Love Recordsin artisteja. Sleepy Sleepers sen sijaan levytti EMIlle, jonka levytyksiä Finnhits 2:lla julkaistiin, mutta kenties kokoelman kokoajat olivat sitä mieltä, ettei Kuka mitä häh sopinut samalle kokoelmalle Katri Helenan ja Jukka Kuoppamäen kanssa.

Finnhits 2 -kokoelman suurimmat hitit ovat eittämättä Marionin El bimbo sekä Katri Helenan Vasten auringon siltaa, jotka olivat olleet suurhittejä vuonna 1975. El bimbo oli ollut peräti kolme kuukautta Suomen listaykkönen maaliskuusta toukokuuhun. Vasten auringon siltaa oli taas usean kuukauden ajan listalla kakkos- ja kolmossijoilla. Leidit ovat kokoelmalla muutenkin hyvin edustettuna, sillä mukana on myös Lea Lavenin suurhitti syksyltä 1974 Tumma nainen. Mielenkiintoista kyllä, Scandian artisti Ami Aspelund oli levyttänyt Tumman naisen – itse asiassa hänen versionsa julkaistiin ennen Lea Lavenin levytystä! – mutta kansa oli ottanut Lavenin version omakseen ja se julkaistiin myös tällä kokoelmalla, vaikka Laven oli EMI:n artisti.

Suurien listamenestysten lisäksi kokoelmalla on muutama hieman vanhempi levytys, jotka eivät olleet aikoinaan suuria listahittejä, mutta ovat sittemmin osoittautuneet ikivihreiksi. Yksi näistä on kokoelman varhaisin levytys, jo edellä mainittu Sininen ja valkoinen, joka levytettiin jo vuonna 1972. Jukka Kuoppamäki voitti Sinisellä ja valkoisella Itämeren maiden iskelmäfestivaalit Rostockissa 1972. Kappale julkaistiin Kuoppamäen syksyllä 1972 ilmestyneellä albumilla Valtatie, mutta Suomen kansa ei tuoreeltaan noteerannut kappaletta. Sininen ja valkoinen nousi listoille vasta seuraavan vuoden puolella, eikä se silloinkaan ollut mikään menestystarina. Laulun paras listasijoitus oli vasta 17. sija singlelistalla elokuussa 1973. Vaatimattomasta listamenestyksestä huolimatta laulu on jäänyt kuitenkin elämään suomalaisten keskuudessa, mistä lienee myös yhtenä osoituksena se, että laulu julkaistiin kolme vuotta ilmestymisensä jälkeen tällä kokoelmalla. Yhtä lailla laulun nousemista ikivihreäksi on saattanut edesauttaa sen julkaiseminen tällä erinomaisesti myyneellä kokoelmalevyllä. Sininen ja valkoinen on malliesimerkki siitä, että laulu voi nousta koko kansan tuntemaksi klassikoksi, vaikka se ilmestymishetkellä ei nousisikaan listahitiksi. Muita vastaavanlaisia klassikoita ovat muun muassa esimerkiksi Aikuinen nainen, Juicen Syksyn sävel tai monet Juha Vainion ikivihreät.

Toinen hieman jälkijunassa tällä kokoelmalla julkaistu levytys on vuonna 1973 ilmestynyt Tapani Kansan Sä luota päivään nousevaan, joka on suomenkielinen versio italialaistähti Gianni Morandin hitistä Il mondo cambierà. Kansan levytys ei aikoinaan noussut listoille lainkaan, mutta laulu on vuosien saatossa noussut Suomen kansan iskelmäsuosikiksi, joka on jäänyt Tapani Kansan keikkaohjelmistoon vakituisesti. Laulu oli mukana muun muassa hänen 40-vuotisjuhlakiertueensa ohjelmistossa vuonna 2007.

Myös Euroviisut on hyvin edustettuna Finnhits 2 -kokoelmalla. Mukaan on valikoitu suomenkieliset versiot vuoden 1975 Eurovision laulukilpailuissa kolmen parhaan joukkoon sijoittuneista kappaleista, jotka menestyivät hienosti myös originaaleina Suomen singlelistalla. Eniten suomalaisten mieliin oli viisuissa kolmanneksi sijoittunut Italian edustussävelmä Era, jonka esittivät Wess & Dori Ghezzi. Kilpailussa Suomen raati antoi Eralle täydet 12 pistettä, ja laulu nousi Suomen singlelistalla peräti toiseksi. Finnhits 2 -kokoelmalla julkaistiin Marionin ja Kirkan suomenkielinen versio Silloin, joka on ainakin omasta mielestäni yksi kaikkien aikojen onnistuneimpia euroviisukäännöksiä. Vuoden voittokappale Ding-a-dong menestyi listoilla suomeksi niin ikään Marionin levyttämänä, mutta tällä kokoelmalla voittoisan viisun esittikin suomeksi Finnlevyn uusi artistikiinnitys Hanne, jonka menestyshitit olivat vielä edessä. Marionilta oli kokoelmalla jo kaksi muutakin levytystä, joten kenties tästä syystä kokoelmalla julkaistiin vähemmän tunnetun artistin versio. Vaikka Marionin versio menestyi listoilla, Finnhits 2 -kokoelman myötä monet suomalaiset mieltävät Ding-a-dongin Hannen hitiksi. Mainittakoon, että Silloin-kappaleen levyttivät duettona Finnlevylle Hanne ja Kai Hyttinen, mutta kokoelman kokoajat suosivat Marionin ja Kirkan EMI:lle levyttämää versiota. Hyttisen Kuju pääsee kuitenkin kokoelmalla ääneen kappaleessa Saanhan olla hän, joka on suomenkielinen versio tuon vuoden toiseksi sijoittuneesta Britannian viisusta Let me be the one, jonka esitti The Shadows. Tämän laulun levyttivät suomeksi monet mieslaulajat, mutta ainakin omasta mielestäni laulu on ollut aina nimenomaan Hyttisen Kaitsun hitti. Suomen omaa kyseisen vuoden euroviisua – Pihasoittajien Viulu-ukkoa – ei Finnhits 2 -kokoelmalle sisällytetty, kenties sen vuoksi, että yhtye levytti Love Recordsille. Sen sijaan Suomen karsinnassa toiseksi sijoittunut, kaupallisempaa musiikkia edustanut Dannyn Seikkailija on kelpuutettu mukaan.

1970-luvun alkupuoliskolla ylivoimaisesti suosituin iskelmälaulaja oli ehdottomasti Fredi. Finnhits-sarjan kakkoslevyllä Fredi pääsee ääneen peräti kolmella raidalla. Levytyksistä kaksi on valikoitu hänen timanttia myyneeltä pitkäsoitoltaan Avaa sydämesi mulle (1974): levyn ikivihreä nimikkobiisi sekä Vihreät niityt, eli The Brothers Fourin ikivihreä Green Fields, jonka muun muassa Olavi Virta oli levyttänyt suomeksi jo vuonna 1961. Fredin 1970-luvun albumit sisälsivät paljon versioita vanhoista ikivihreistä, joista jotkut nousivat uusien levytysten myötä uuteen suosioon. Tulkinta on Frediä parhaimmillaan, joten ei ole mikään ihme, että Vihreät niityt menestyi jälleen Fredin levytyksen myötä. Kolmas Fredi-levytys on tietenkin Kivikasvojen legendaarinen Tankeros love, jossa irvailtiin Ahti Karjalaisen tankero-englannille. Tankeros love nousi maaliskuussa 1975 Suomen singlelistalla peräti toiseksi, mutta laulua ei julkaistu millään pitkäsoitolla. Finnhits 2 -kokoelman myötä monet suomalaiset saivat tämänkin suomalaisen huumorimusiikin klassikon levyhyllyynsä.

1970-luvun puolivälissä diskomusiikki alkoi nostaa päätään. Finnhits 2 -kokoelmalla diskokiintiöstä vastaavat Frederik sekä Rolf Bergström ja Pyhimykset. Reetun hitti on Carl Douglasin legendaarinen Kung Fu Fighting eli suomeksi Kung Fu taistelee. Rolf Bergström ja Pyhimykset taas esittävät suomeksi kappaleen, jota yleisesti pidetään kaikkien aikojen ensimmäisenä diskobiisinä eli George McCraen vuonna 1974 levyttämä superhitti Rock your baby. Molemmat näistä varhaisista diskoklassikoista olivat nousseet listaykkösiksi sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa.

Finnhits 2 oli todellinen menestystarina ja Finnhits-levysarjan todellinen läpimurto, sillä levyä myytiin nopeassa ajassa uskomattomat 150 000 äänitettä. Levy julkaistiin syyskuussa 1975 ja se nousi välittömästi Suomen myydyimmäksi albumiksi, kunnes Hurriganesin Crazy Days syrjäytti sen ykköspallilta loppuvuodesta. Finnhits 2 oli pitkään Suomen kaikkien aikojen myydyin kokoelmalevy ja yleisesti uskottiinkin, ettei mikään voisi päihittää sen ykkössijaa, varsinkin kun fyysisen levyn myyntiluvut alkoivat romahtaa 2000-luvulla. Vuonna 2012 tapahtui kuitenkin ihme Vain elämää -tv-sarjan myötä. Vain elämää ensimmäisen tuotantokauden ensimmäinen kokoelma on tähän päivään mennessä noussut Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi myydyimmäksi albumiksi uskomattomalla 177 000 kappaleen myyntimenekillä.




Aiheesta muualla:

Listablogi – Variöösi 2: Finnhits

Juhani Forsman ja Marianne Mattila: Ihanat ja vihatut – Finnhits oli nostalgiaa joka elää edelleen (Yle.fi 29.11.2012)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti